Paljon parjattu sote-korvausmalli voi toimia – Keski-Uudellamaalla on kokeiltu samankaltaista mallia ja tulokset ovat olleet rohkaisevia
Viime viikolla vähän vahingossa julkisuuden ruodittavaksi lipsahtanut kaavailu sotepalveluiden korvausmallista on herättänyt paljon parranpärinää ja suoranaista uhkakuvien maalailua.
On puhuttu palveluja tarvitsevien ihmisten arvottamisesta rahalla ja paljon sairastavien leimaamisesta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vakuutti viime lauantain Helsingin Sanomissa, että tästä ei ole kyse.
– Tarkoitus on ainoastaan se, että sote-keskukset saavat riittävät taloudelliset resurssit kaikkien asiakkaiden hoitamiseen. Tästä hyötyvät erityisesti paljon hoitoa tarvitsevat”, Saarikko sanoi Helsingin Sanomien mukaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa on parhaillaan meneillään useita palvelusetelikokeiluja, joissa testataan myös erilaisia korvausmalleja.
Hankepäällikkö Vuokko Lehtimäen mukaan tavoitteena on saada tietoa erilaisten mallien toiminnasta hyödynnettäväksi tulevassa valinnanvapauden toimintaympäristössä ja lainsäädäntötyössä.
Keski-Uudellamaalla on testattu perinteisestä poikkeavaa mallia, jossa korvausta laskettaessa otetaan huomioon asiakkaan aikaisempi palveluiden käyttö. Siihen liittyy myös palveluntuotantoa seuraava ja ohjaava kannustinmekanismi.
Uudenmaan alueellisen valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Frank Ryhäsen mukaan kokemukset mallista ovat erittäin hyviä.
Mallin perustana on kullekin kunnalle laskettu ikäryhmäkohtainen kapitaatio, joka pohjautuu jo toteutuneisiin sote-kustannuksiin. Ryhäsen mukaan jopa näiden kuuden, samalla talousalueella sijaitsevien kuntien välillä on isoja eroja toteutuneissa kustannuksissa. Voi kuvitella, miten isoja erot ovat maan eri osissa.
Tämän lisäksi asiakkaan listautuessa palveluntuottajalle, hänet luokitellaan johonkin neljästä ryhmästä. Ensimmäisen ryhmän asiakkailla on ollut kahden edellisen vuoden aikana nollasta kahteen sote-käyntiä. Toisella tasolla ovat henkilöt, joilla on merkintä mihin tahansa päihde- tai mielenterveystyön yksikköön. Kolmostason asiakkailla sote-käyntejä on kolmesta kymmeneen ja nelostasolla yli kymmenen käyntiä.
– Näillä korjauskertoimilla tasoitetaan asiakkaista palveluntuottajalle syntyviä kustannuksia. Enemmän toimenpiteitä tarvitsevasta potilaasta saa enemmän rahaa, Ryhänen selventää.
Kuukausittain lasketaan myös palveluntuottajakohtainen korjauskerroin. Jos asiakkaat ovat painottuneet nelosryhmään, tuottaja saa siitä hyvitystä.
Malliin liittyy lisäksi kannustinjärjestelmä. Kolmen kuukauden jaksoissa seurataan muun muassa palvelutuotannon laatua, vaikuttavuutta, asiakastyytyväisyyttä ja kustannustehokkuutta.
– Käytössä on kymmenkunta erilaista mittaria. Jos tuottaja suoriutuu jollakin osa-alueella paremmin tai huonommin kuin muut, seurauksena on joko pieni bonus tai sanktio, Ryhänen kertoo.
Lehtimäki huomauttaa, että Keski-Uudenmaan kokeilun ajatuksena on tarvevakioinnin kautta saada mahdollisimman oikeaan osuva korvaussumma ja varmistaa siten, että asiakas saa riittävät palvelut ja sotekeskus riittävän korvauksen.
Keski-Uudenmaan malli vaikuttaa Lehtimäenkin mukaan hyvältä, mutta suoraan sellaisena sitä ei voida soveltaa valtakunnan tasolle.
– Se vaatii skaalaamista, jos siitä aiotaan tehdä kaikkia kansalaisia koskeva.
Seuraava palvelusetelikokeiluihin liittyvä arviointiraportti käsittelee eri kokeiluissa käytettyjä korvausmalleja. Arviointiraportti valmistuu kesäkuun aikana. Lehtimäki odottaa mielenkiinnolla tarkempia tietoja korvausmallien toimivuudesta.
– Arviointiraportin perusteella taas kehitetään ja suunnataan kokeilujen toimintaa, hän toteaa.
Yksi julkisuudessa revitelty uhkakuva liittyy asiakkaiden tietosuojaan luokittelun ja pisteytyksen yhteydessä.
Tällaiset puheet tuntuvat Ryhäsestä suorastaan hassuilta.
– Arkaluontoisten tietojen käsittely on sote-alan ammattilaisille arkipäivää. Tietosuoja on arvioitu äärimmäisen tarkasti. Mitään riskiä tähän ei liity, hän painottaa.
Asiakkaiden tiedot käsitellään täysin anonyymeina ja pseudonymisoituina.
– Kukaan ihminen ei laskentaa toteuttaessaankaan voi yksilöidä tietoja tiettyyn henkilöön liittyviksi.
Myös Lehtimäki luottaa siihen, että asiakkaiden tiedot ovat turvassa. Mukana suunnittelussa on hänen mukaansa ollut sotekuntayhtymän tietosuojavastaavat. Toisaalta listautumisvaiheessa asiakkaalta kysytään aina lupa hänen tietojensa käyttämiseen laskennan perusteena.
Hankepäällikkö korostaa, että kokeilujen vilpittömänä tavoitteena on saada korvausmallien osalta asiakkaiden kannalta mahdollisimman hyvä mutta samalla kustannustehokas järjestelmä. Tasakorvaukselle on löydettävä vaihtoehto. Muuten ollaan tilanteessa, jossa joku voi tulla alihoidetuksi ja osa ylihoidetuksi.
– Kun keskustelua seuraa, tulee välillä sellainen olo, että miten saisi oikeaa tietoa vietyä eteenpäin. Liikkeellä on niin paljon virheellistä ja väärinymmärryksiin perustuvaa tietoa, Lehtimäki huokaa lopuksi.