Pakkolunastukset tyrmistyttävät eri puolilla maata – ministeri Leppä iloitsee lakimuutoksen etenemisestä
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) iloitsee Twitterissä lunastuslain uudistamisesta.
Oikeusministeriössä on parhaillaan menossa lain viimeistelytyö.
Lepän mukaan maanomistajan omaisuudensuojan vahvistuminen on keskustalle välttämätöntä.
– Omaisuudensuoja on tärkeä perusoikeus, jota on kunnioitettava, hän painottaa.
Lunastuslain uudistaminen siten, että maanomistajan omaisuudensuoja vahvistuu on keskustalle välttämätöntä. Kollega @anna_maja valmistelee esitystä joka tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä. Omaisuudensuoja on tärkeä perusoikeus jota on kunnioitettava. https://t.co/f8MOJ85mAQ
— Jari Leppä (@JariLeppa) February 19, 2020
Viime päivinä 1970-luvulta peräisin olevan lunastuslain vaikutuksia on puitu mediassa.
Perjantaina Ilta-Sanomat kertoi riihimäkeläisestä Inkeri Pirisestä, joka sai lehdestä lukea, että kaupunki aikoo pakkolunastaa puolet hänen maistaan.
Tiistaina samassa lehdessä porvoolainen Esko Mikander päivitteli niinikään lehdestä saamaansa tietoa, jonka mukaan voimalinja kulkisi hänen tilustensa kautta.
Muun muassa MTK on ollut huolissaan kuntien aiempaa hanakammasta pakkolunastusoikeuden käytöstä maanhankinnassa. Tätä on ollut havaittavissa erityisesti kasvukeskusten liepeillä.
MTK:n lakimies Leena Kristeri kertoo, että monet maanomistajat ovat ottaneet häneen huolestuneina yhteyttä.
– Pelätään, milloin lunastuksen koura iskee, vaikkei sellaista olisi kunnasta esitettykään, Kristeri toteaa.
Hänen mukaansa lunastuslaki kaipaa kiireellistä uudistamista juuri omaisuudensuojaa koskevilta osilta.
– Aiheesta tehdyissä selvityksissä on todettu, ettei perustuslain takaama omaisuuden suoja tällä hetkellä aina toteudu.
Kristeri muistuttaa, että maanomistajalla pitäisi olla kaikissa lunastustilanteissa oikeus täyteen korvaukseen. Käytännössä se tarkoittaa, että korvauksella pitää pystyä hankkimaan vastaavalta alueelta samanlainen omaisuus.
Julkisuudessa on käsitelty kuntien raakamaan lunastuksiin liittyviä tapauksia, joissa alueen todellinen markkinahinta on selvinnyt muuta kautta esimerkiksi kunnan ja rakentajan solmiman esisopimuksen tai yksityisten välisen kaupan myötä.
– Tämä hinta ei kuitenkaan ole sama, kuin lunastuhinta eikä varsinkaan sama kuin kunnan tarjoama korvaus, Kristeri painottaa.
Maanomistajan oikeusturvan kannalta tilannetta hankaloittaa entisestään lunastusprosessin kaksivaiheisuus.
Ensin ratkaistaan, onko kunnalla lunastusoikeutta ja vasta sitä seuraavassa lunastustoimituksessa määritellään korvaus.
Kristerin mukaan tämän vuoksi oikeuskäytännössä ei päästä arvioimaan sitä, onko kunnilla oikeus pakkolunastaa maita myös ansaintatarkoituksessa.
– Tämä asia olisi tarkemmin säädettävä laissa, Kristeri sanoo.
Hänen mielestään omaisuudelle olisi annettava muutenkin lainsäädännössä nykyistä suurempi arvo.
Parhaillaan uudistuksen alla ovat myös maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki ja niissäkin omaisuuden suoja kaipaisi Kristerin mukaan vahvistamista.
– Näissä laeissa toteutetaan omaisuuden minimisuojaa. On epäselvää milloin maankäytön rajoituksista voi saada korvauksia ja mistä niitä voi hakea. Maanomistajan näkökulmasta olisi selkeää, että korvauskynnykset olisi määritelty yksiselitteisesti. Aika usein käy niin, että korvaukset jäävät hakematta, koska prosessi koetaan hankalaksi.
Kristeri muistuttaa, että toimiva omaisuudensuoja on hyvinvointiyhteiskunnan perusfundamentti.
– Kun maalla on arvo ja pysyvyys, siitä pidetään hyvää huolta. Järjestelmien pitää olla kannustavia, ei pelkoa herättäviä.