Paikallinen sopiminen ei voi olla painostuskeino, painottaa keskustan Kettunen

Paikallinen sopiminen

Mahdollisuus sopia paikallisesti ei voi olla koskaan eikä yhdessäkään yrityksessä painostuskeino, korostaa keskustan varapuheenjohtaja Tuomas Kettunen.

Kettunen totesi hallituksen paikallista sopimista laajentavan esityksen lähetekeskustelussa, että keskusta näkee paikallisen sopimisen edistävän joustavuutta yritysten muuttuvissa paikallisissa ja yrityskohtaisissa tilanteissa.

– On tärkeää, että paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon ja sopia työehdoista, jotka vastaavat sekä työnantajan että työntekijöiden kulloisiinkin tarpeisiin, keskustaedustaja korosti.

Keskustan Eeva Kalli totesi keskustan kannattaneen paikallisen sopimisen edistämistä pitkään, ja piti hyvänä, että esitys on nyt eduskuntaan saatu.

Kallin mukaan uudistuksen yhteydessä on tärkeää, että valvonta toimii ja myös työntekijöiden edustajalla on osaamista ja valmiudet neuvotella asioista ja hyvä tilannekuva yrityksen tilanteesta ja toimintaympäristön muutoksista.

Kalli kysyi työministeri Arto Satoselta (kok.) milloin hallitus pystyy toimittamaan lupaamansa esityksen työntekijöiden hallintoedustuksesta.

Satonen sanoi selvitysmies Jukka Ahtelan ryhtyneen juuri asiaa hoitamaan. Esityksiä on luvassa viimeistään ensi kevään puoliväliriiheen mennessä.

Vasemmisto-oppositiossa hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta nähtiin mustana mörkonä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi työministerin ja hallituspuolueiden edustajien puheiden tuoneen mieleen takavuosien taksiuudistuksen.

– Silloinhan luvattiin, että hinnat laskevat ja saatavuus paranee ja turvallisuus paranee, ja tässä on vähän samankaltainen poljento. Pahoin pelkään, arvoisa hallitus, että olette tekemässä todellisen työelämän taksiuudistuksen.

Lindtmanin mukaan paikallinen sopiminen on järkevää, ja sitä on toteutettu jo pitkään, mutta se perustuu tärkeään periaatteeseen: samat oikeudet ja samat velvollisuudet.

– Nyt te olette asettamassa järjestäytymättömät yritykset tosiasiassa eri velvollisuuksilla, ja tämä kyllä mahdollistaa sen, että kun esimerkiksi Puolasta alihankintayritys tulee tänne Suomeen tekemään, niin onko se sopiminen siellä aitoa — no, eihän se ole.

Demarijohtajan mukaan hallitus luo kannustimen olla järjestäytymättä työnantajaliittoon ja murentaa siten yleissitovuutta eli työelämän minimiturvaa.

– Miettikää vielä, haluatteko nyt tuoda työelämään tämän taksiuudistuksen. Miettikää vielä kerran, Lindtman vetosi.

Entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) muistutti, että Suomessa on voinut aina sopia työehtosopimuksia paremmin.

– Nyt tämä lakiesitys avaa portin toisin sovittaville ja heikommille työehdoille ja palkoille ja työajoille. Tämä on tämän lakiesityksen ydin.

Koska toisin sopimisen oikeudet annetaan lakiteitse ilman velvollisuuksia, yritysten ei Lylyn mukaan tarvitse enää järjestäytyä.

– Tämän lisäksi tässä tulee vielä yrityskohtaisille sopimuksille kannusteita, ja niiden määrä lisääntyy.

Esitys rapauttaa Lylyn mukaan myös työehtosopimusten yleissitovuuden.

– Ja kun yleissitovuus joltain alalta poistuu, niin yli puolelta sen alan työntekijöistä poistuvat kaikki työehdot, kaikki. Siellä ei ole niitä perusehtoja, mistä enää sovitaan toisin. Siellä ei ole kuin lainsäädäntöpohja enää olemassa. Tämä on se suurin uhka, mitä tässä on tapahtumassa, hän varoitti.

TYÖMINISTERI Satonen korosti, että paikallinen sopiminen tapahtuu työehtosopimusten puitteissa.

– Eli on sitten suomalainen tai ulkomaalainen yritys, se voi vain ja ainoastaan hyödyntää niitä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, jotka liittojen välisellä TESillä on sovittu.

Satosen mukaan se, väheneekö järjestäytyminen vai ei, jää nähtäväksi. Hän huomautti kuitenkin valtaosan yrityksistä esimerkiksi teknologiateollisuudessa halunneen kuitenkin sopia yhteisesti, vaikka yrityskohtaiseenkin on ollut mahdollisuus.

– Koska jos yrityskohtaiseen mennään, minkä tämä laki toki myös mahdollistaa, niin siinä on myös omat haasteensa tehdä se yrityskohtainen sopimus, kun työrauha halutaan.

Satonen arvioi, että metsäteollisuuden isoissa yrityksissä yrityskohtainen sopiminen on toiminut.

– Mutta pidän sitä kynnystä, että lähdetään yrityskohtaisiin, aikamoisena. Ja sitten täytyy muistaa se, että jos sinne yrityskohtaisiin mennään, niin se sopimushan tehdään vain ja ainoastaan ammattiliiton tai ammattiliiton osaston kanssa, hän huomautti.