Päätoimittajalta | Nyt kättä taskuun Nato-maat – Tuoreet tiedot paljastavat Kremlin vaaralliset aikeet
Euroopan maiden osattomuutta alleviivannut uutispommi tippui keskiviikkoiltana, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi pitkästä puhelustaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Kaksikko oli päättänyt, että heidän edustajansa aloittavat neuvottelut Ukrainan sodan päättämiseksi välittömästi.
Trump sentään lupasi huomaavaisesti ”informoida” suunnitelmista Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyitä, vaikkakin jälkikäteen.
Jo aiemmin päivällä Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethillä oli Kiovan kannalta lannistavaa kerrottavaa: Naton ovet suljetaan Ukrainalta ja venäläisjoukkojen miehittämiä maa-alueita on turha haikailla takaisin.
Noin vain amerikkalaiset pudottelivat ilmoitusluontoisia lausuntojaan Euroopassa järjestettävän turvallisuuspolitiikan superviikon alkajaisiksi.
Samalla kävi selväksi, että Trump ei halua kahlita Yhdysvaltoja osalliseksi Ukrainan puolustustaistelua, eikä asemoida hallintoaan Kiovan pelastajaksi taistelussa Venäjän armeijaa vastaan. Edeltäjänsä Joe Bidenin omaksumaa roolia Trump pitää lähinnä typeränä.
Keskiviikkona Brysselissä ovat kokoustaneet Ukrainaa sotilaallisesti tukevat länsimaat. Torstaina vuorossa on Naton puolustusministerikokous, ja perjantaina joukko päättäjiä ja vaikuttajia eri puolilta maailmaa kokoontuu Münchenin vuotuiseen turvallisuuskonferenssiin.
Näissä kokouksissa Trumpin paine tuntuu epäilemättä tukalalta. Kovin moni Euroopan maa tuudittautui vuosikymmeniksi siihen uskoon, että turvallisuudesta huolehtimisen voi ulkoistaa Atlantin valtameren taakse.
Naton eurooppalaisille jäsenille Yhdysvaltain puolustusministeri Hegsethillä oli sentään huojentavaa kerrottavaa. Hegsethin mukaan Yhdysvallat ei hylkää Natoa, mutta ”Yhdysvallat ei enää siedä epätasapainoista suhdetta, joka kannustaa riippuvuuteen.”
Venäjän kielikurssille tai lentolippu Uuteen-Seelantiin. Näin hätkähdyttävin mielikuvin puolustusliitto Naton pääsihteeri Mark Rutte ryyditti vaatimuksensa taannoisessa puhuessaan EU-parlamentille. Rutten viesti eurooppalaisille Nato-maille oli selvä: Kättä taskuun ja puolustusmenot kasvuun – muuten olemme pulassa 4–5 vuoden päästä.
Nyt tiedämme, että pääsihteeri ei turhaan yrittänyt patistella Euroopan päättäjiä ryhtiliikkeeseen.
Amerikkalaisten vaatimuksia voi peilata keskiviikkona julkaistuun selvityksen, jonka mukaan Venäjä käyttää yksin puolustusteollisuuteensa enemmän rahaa kuin EU-maat ja Britannia yhteensä.
Ajatushautomo the International Institute for Strategic Studies (IISS) laskee, että Venäjän puolustusbudjetti kasvoi viime vuonna 42 prosentilla noin 462 miljardiin dollariin, kun EU-maat ja Britannian käyttivät puolustukseen rahaa yhteensä 457 miljardin edestä. Vaikka Ukrainan sota on saanut monet Euroopan maat nostamaan puolustusmenojaan, instituutti uskoo, että erinäiset budjettipaineet tekevät menojen kasvattamisesta tulevaisuudessa mahdotonta.
Venäjällä talous ei sen sijaan ole pettämässä hyökkäyssodan rasitteen alla. Näin siitäkin huolimatta, että länsimaiden asettamat pakotteet nakertavat ja pidemmän päälle rapauttavat vakavasti Venäjän talouden toimintakykyä. Helposti unohtuu sekin, että EU:n talous oli yli kymmenen kertaa Venäjän taloutta suurempi.
Rahasta Euroopan maiden puolustuksen vahvistamisen ei siis pitäisi jäädä kiinni.
Etulinjan Nato-maana Suomella on tämän viikon kokouksissa merkittäviä turvallisuusintressejä. Niitä alleviivaa myös naapurimaa Viron ulkomaantiedustelun tuore Venäjä-raportti. Keskiviikkona julkaistun analyysin mukaan Venäjä aikoo jatkaa sotilaiden värväämistä ja armeijansa aseistamista. Joukkoja aiotaan vahvistaa niin Viron kuin Suomenkin lähialueilla. Mahdollinen aselepo Ukrainassa saattaa vain kiihdyttää varustautumista Venäjän muilla rajoilla.
Viron tiedustelupalvelu uskoo, että Putin haluaa päättää Ukrainan sodan ”Jaltan konferenssin” tyyliin, jolloin Eurooppa jaettaisiin suurten valtioiden etupiireihin. ”Jaltalla” raportti viittaa toisen maailman sodan aikana järjestettyyn konferenssiin, jossa Yhdysvaltain, Britannian ja Neuvostoliiton johtajat tekivät linjauksia Euroopan uudesta turvallisuusarkkitehtuurista.
Juuri näiden imperialististen haikailujen takia Suomen valtiojohdon tulee puolustaa sääntöihin perustuvaa järjestystä joka käänteessä. Taitavalla diplomatialla on nyt näytön paikka, koska eurooppalaisilla Nato-mailla ei ole varaa näyttää sotilaallisesti heikoilta tai poliittisesti jakaantuneilta.
Putinin ja Trumpin väliin puristukseen jääminen pakottaa tilkkutäkkimäisen Euroopan kohtaamaan tylyn nykytodellisuuden, jossa suurilla ja siekailemattomilla mailla on houkutus sopia asiat keskenään. Päättäviin pöytiin pitäisi kuitenkin jollain tavalla päästä mukaan.