Pääministeri Sipilä valoi uskoa Pohjois-Pohjanmaan keskustaväkeen kotikentällään – "Tori-indeksin perusteella tapahtunut jo selkeä muutos"
Pääministeri Juha Sipilän mielestä pieni itsetunnon palautus on parasta lääkettä keskustalaisille valmistauduttaessa vuoden sisällä odottavaan kolmien vaalien sumaan.
Raahessa Pohjois-Pohjanmaan piirikokouksessa puhunut Sipilä myönsi, että kenttäväen ei ole ollut helppo sulatella alaspäin näyttäneiden kannatuskäyrien aiheuttamia tuntemuksia.
– Tiedän, että olette joutuneet selittelemään tehtyjä päätöksiä. Pelon lietsominen ja kaiken vastustaminen on paljon helpompaa. Mutta on tässä jotain saatu aikaiseksikin, hän muistutti.
Sipilä on käyttänyt kannatusongelman kuvailemisessa esimerkkinä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta Jean Claude Junckerilta lainaamiaan sanoja.
– Kaikki tietävät, mitä pitää tehdä. Mutta kukaan ei tiedä, miten sen jälkeen menestytään seuraavissa vaaleissa. Meillä on nyt vuosi aikaa todistaa nämä Junckerin teoriat vääriksi, pääministeri totesi omalle väelleen.
– Kehysriihessä satsasimme 70 miljoonaa eriarvoisuuden ehkäisyyn. Normeja on purettuja ja työllisyysluvut ovat parantuneet tasaisesti koko Suomessa. Kuka olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että Satakunta, Kainuu ja Lappi kärsivät nyt jopa työvoimapulasta. Eikä Pelsolla olisi vankilaa ilman keskustaa, Sipilä luetteli esimerkkejä, joihin jokainen keskustalainen voi tarttua.
Pattasten koululle yhteensä yli 300 henkeä kerännyt piirikokous esittikin julkilausumassaan yksimielisen tukensa Sipilän jatkokaudelle Sotkamon puoluekokouksessa.
– Hänen johtamistyylinsä ja vastuullinen tavoitteellisuus on tuottanut tulosta maan talouden kuntoon saattamisessa. Sipilän osaamista ja ratkaisukeskeistä tapaa toimia tarvitaan jatkossakin, lausumassa todetaan.
Puolueaktiivien itsetunto on Sipilän mukaan ensimmäinen porras sille, että viesti positiivisesta kehityksestä saadaan välitettyä myös oman väen ulkopuolelle.
Ennusmerkit näyttävät hänen mielestään lupaavilta.
– Syksyn kokoukseen verrattuna ilmapiiri on täälläkin jo ihan toinen. Jo viikko sitten Lahden puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä pystyi aistimaan, että myös tori-indeksissä on tapahtunut selkeä muutos. Eikä Lahti ole keskustalle niitä helpoimpia paikkoja, hän huomautti.
Sipilä nimesi vaalityön tekemisen yhteiseksi reissuksi, johon on ollut ilahduttavasti pyrkyä.
– Keskustan eduskuntavaaliohjelmaa laatii 200 ihmnistä, kun halukkaita oli puolet enemmän.
Pääministeri on näyttänyt omakohtaista esimerkkiä siitä, että viestiä voi saada eteenpäin myös huumorin ryydittämänä.
– Teekkarien kanssa on tehty vapun sääennustuksia ja videolla erottelin munan keltuaista valkuaisesta. Ovat keränneet kovia katsojalukuja, hän kevensi tunnelmaa.
Pohjois-Pohjanmaan osalta erityistä ylpeyttä kokouksessa aiheutti maakuntavaalien ehdokastilanne.
Piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalo piti 111 ehdokkaan listaa loistavana suorituksena, ja vielä avoinna oleville seitsemälle paikalle riittää tunkua.
– Ehdokashankinta osoittaa, että keskustan järjestökone ei ole pelkkää legendaa.
Ylitalo uskoo, että onnistuneiden vaalikampanjoiden avulla voidaan myös järjestötyö ja jäsenhankinta virittää aivan uudelle tasolle.
– Maakuntavaaleista pitää kertoa ymmärrttävällä tavalla. Ihmisille pitää osoittaa, että ei tämä ole mitään rakettitiedettä, vaan ihan normaalien ihmisten touhua. Pesäpallopaikkakunnalla kun nyt ollaan, niin maakuntavaaleissa läpilyönnillä kunnari ja eduskuntavaaleissakin yksi lisäpaikka, hän kuvaili tavoitetta.
Alueen nuoret ovat kunnostautuneet ehdokasasettelussa erityisen hyvin.
Innostus näkyi hyvin myös poliittisessa keskustelussa käytetyissä puheenvuoroissa.
– Maakuntavaaleja varten on laadittu aiheeseen sopien 18 teesiä, totesi Janne Kallunki.
Marjut Lehtosen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla nuorten ehdokkaiden osuus, 17 prosenttia, ylittää reilusti valtakunnallisen keskiarvon.
Oulussa tilanne on Tuija Patanan mukaan vielä parempi.
– Nuoria listalla on yli tavoitteen eli 23 prosenttia, joista suurimmalle osalle kyseessä on ekat vaalit.
Miriam Putulan mielestä maakuntavaalit voisivat olla keskustalle hyvä näyteikkuna opiskelijapiireihin.
– Syksyn edustajistovaaleissa paikkaluku nousi yhdestä kolmeen. Nyt opiskelijoita on maakuntavaalien listalla peräti kahdeksan.
Poliittisessa keskustelussa esitetty kritiikki kohdistui kiivaimmin lähinnä Oulaskankaan sairaalan synnytysosaston lakkauttamista kohtaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös oli Kai Pajalan mukaan alueelle vakava isku.
– Sairaanhoitopiiri yritti parhaansa mukaan yhteistyössä korjata puutteita. Mutta päivystysasetukseen ei saatu kaivattuja lievennyksiä, hän harmitteli.
Eija-Riitta Niinikoski epäili maakuntauudistuksen aiheuttavan lisää vastaavia sektoriasetuksia.
– Asetuksia pitää voida tarvittaessa muuttaa, hän vaati.
Ulla Savolaa huoletti samoihin aikoihin alentuvasta syntyvyydestä käyty keskustelu.
– Ei tämmöiset ratkaisut lapsiperheitä kohtaan ainakaan auta tämän syntyvyysongelman ratkaisemisessa.
Toinen ajankohtainen huolenaihe liittyi maataloustuottajien asemaan.
Anne Ruhan mielestä kahden ja puolen sentin alennus tuottajahintoihin toukokuun alusta lähtien kouraisee rajusti alan kannattavuutta.
– Me kyllä pidämme huolen että maitoa ja lihaa tuotetaan. Mutta kuka pitää huolen meistä tuottajista.