Ovaska haluaa keskustaperheen soittamaan samaa säveltä – “Ihmiset kaipaavat maltillista keskiryhmää“

Puolueella pitää olla valmius havaita nopeasti uudet ilmiöt, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska sanoo
Henkilö

Vuodesta 1944 alkaen maalaisliitto-keskustan puoluetoimistoa on johtanut 13 puoluesihteeriä. On ollut korsimoita, silvoloita, kääriäisiä. Nyt puoluesihteerin pallilla istuu Jouni Ovaska.

Ovaska aloitti sarjan nuorimpana. Hän oli vuosi sitten kesäkuussa 29-vuotias, kun puoluekokous antoi käteen Timo Laaniselta vapautuneen puoluesihteerin valtakirjan. Nyt ensimmäinen kaksivuotiskausi on ylittänyt puolivälin.

Opettajakoulutuksen saanut Ovaska antaa itselleen arvosanan hyvä, ”mutta vielä on parannettavaa”. Erityisesti hän haluaa koko keskustaperheen soittamaan samaa säveltä. Hän pitää hyvänä, että yhteistyön löytäneet eduskuntaryhmä ja puoluetoimisto eivät enää ottele siitä, kumpi johtaa orkesteria.

Ovaska uskoo saamansa palautteen nojalla, että hänellä on puoluesihteerin tehtävässä vahva kannatus.

Opiskeluaikanaan kasvatustieteiden maisteri huomasi, että suomalainen kasvatusalan koulutus on hyvä. Siitä voi siirtyä mihin vain.

Politiikan polkua Ovaska kokeili jo kotikunnassaan Hämeenkyrössä, muun muassa valtuustossa ja kunnanhallituksen johdossa. Kuntapolitiikka saa jatkoa Tampereella. Kevään kuntavaaleissa hän pääsi valtuustoon keskustan ääniharavana.

Keskustan puoluevaltuuston johtoon Ovaska nousi neljäksi vuodeksi 2012. Eduskuntaan hän tutustui ensin kansanedustaja Tuomo Puumalan ja sitten varapuhemies MauriPekkarisen avustajana.

Puoluesihteeriksi Ovaska houkuteltiin sanomalla, että tunnet puolueen ja sitä kehittämään tarvitaan nuori. Edeltäjistään Ovaska ei löydä itselleen idolia, kaikilla on ollut hyviä puolia. Erityisesti mieleen ovat kuitenkin jääneet Arvo Korsimon sanat: Vaalit ovat ohi, valmistautukaa vaaleihin.

– Olen yrittänyt kuljettaa puoluetta tälle vuosituhannelle, hän luonnehtii nykyistä tehtäväänsä.

Ovaskan mielestä keskustassa on puhuttu liian järjestölähtöisesti, kun pitäisi puhua jäsenestä.

– Puolueen pitää sytyttää sellainen palo, että jäsen nimenomaan haluaa kuulua keskustaan ja osallistua sen toimintaan.

– Silloin kysytään, mitä meillä on tarjota jäsenille. Ei puolueeseen liitytä pelkästään siksi, että haluaa kuulua johonkin joukkoon, vaan meidän on tarjottava osallistavaa kenttää, johon on helppo tulla.

Uutena koulutusmuotona puolueessa viritellään vaikuttajakiihdyttämöä, jossa viitisenkymmentä jo asemissa olevaa on valmiita toimimaan nuorten mentoreina.

Olen yrittänyt kuljettaa puoluetta tälle vuosituhannelle.

Ovaska sanoo, että tänä päivänä politiikan laatat liikkuvat nopeasti. Tämän osoittavat perussuomalaisten tuoreet valinnat tai vaikkapa Ranskan henkilöihinkin kohdistuvat ilmiöt.

– Puolueen pitää olla valppaana. Meidän pitää pystyä olemaan muutoksessa ja keskustelussa nopeasti mukana. Pitää kyetä ymmärtämään käsittämättömän nopeita poliittisia ilmiöitä ja valmius keskusteluun pitää olla joka tasolla.

Kahden vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa keskusta oli suurin puolue yli 21 prosentin kannatuksella. Kokoomus sai runsaat 18 prosenttia.

Kuntavaaleissa kokoomus oli ykkönen, keskusta kolmonen. Tuoreessa Helsingin Sanomien puoluekannatusmittauksessa kokoomus pitää ykköspaikkaa 20,7 prosentin kannatuksella, vihreät on kakkossijalla ja keskusta vasta kolmosena 17,3 prosentin kannatuksella.

Onko yhä niin, että kokoomusyhteistyö syö keskustan kannatusta?

– Jos puoluebarometria katsoo, tältä se näyttää, Ovaska sanoo.

– Meidät koetaan ylimieliseksi, jos olemme yhteistyössä kokoomuksen kanssa, mutta näin ei ole, jos teemme yhteistyötä demarien kanssa.

– Kokoomuksen kanssa meihin tulee pahan porvarin leima, vaikka emme ole mikään porvaripuolue.

Pitäisikö kokoomusta kaihtaa?

– Ei, mutta meidän pitää puhua vahvemmin keskustasta. Me edustamme keskustaa. Ranskasta ja muualtakin maailmasta nähdään, että ihmiset kaipaavat maltillista keskiryhmää. Keskustan pitää olla voimakkaammin keskiryhmien johtava voima.

Kokoomuksen kanssa meihin tulee pahan porvarin leima, vaikka emme ole mikään porvaripuolue.

Miksi keskusta sai siipeensä kuntavaaleissa?

Ovaskalla on kaksi selitystä.

Keskustan kaupunkipolitiikka suurimmissa kaupungeissa on jäänyt vajaaksi. Puolue selvittää nyt ihmisiä kuuntelemalla, tutkimuksin ja taustatyöllä, miten se onnistuisi rakentamaan paremmat asemat näissä kaupungeissa.

Ovaska myöntää, että suuret kaupungit ovat keskustan kannatuksen kohtalonkysymys. Ilman menestystä niissä puolue ei pysy pääministeripuolueena.

Ovaskan mukaan kaupungeissa tarvitaan vahva agenda, jolla vallassa olijat haastetaan.

Toinenkin selitys on.

– Pääministeripuolue kärsii vaaleissa. Tutkimukset osoittavat, että monesti hallituspolitiikka ja päävastuun kantaminen vähentävät kannatusta.

Tarkoittaako se, että hallitus tekee väärää politiikkaa?

– Tuo on hyvä kysymys, mutta näin politiikka on toiminut; opposition kannatus on kasvanut ja hallituksen laskenut. Tämä hallitushan on tuonut Helsinkiin monia hankkeita, mutta tämmöiset asiat eivät vain tuo kannatusta.

Eikö niistä osata kertoa?

– Harvoin ihmiset äänestävät sen perusteella, mitä on tehty. Vanhoja muistelemalla ei politiikassa pärjää. Pitää olla uskottava kuva paremmasta tulevaisuudesta ja visio siitä, miten se tehdään.

Puoluejohtaja Juha Sipilä harmitteli kuntavaalitulosta sanomalla, että hän ei saanut puoluetiimiään toimimaan toivomallaan tavalla. Millaista politiikkaa tasavaltaa johtava Sipilän hallitus on tehnyt?

– Hyvää ja määrätietoista. Se on tähdännyt juuri siihen, mitä vaaleissa luvattiin, Suomea pannaan kuntoon, Ovaska kehuu.

– Puoluesihteerin näkökulmasta ikävää vain on, että talous nousee ja työllisyys kehittyy, mutta kannatus laskee.

Hallituksen ansioksi Ovaska lukee myös eduskunnassa loppumetreillä olevat maakunta- ja sote-uudistukset.

– Moni hallitus tyytyisi vähempäänkin.

Jouni Ovaskan mielestä keskustassa on puhuttu liian järjestölähtöisesti, kun pitäisi puhua jäsenestä. (Kuva: Jari Laukkanen)

Keskustan seuraava puoluekokous on Sotkamossa vuoden kuluttua. Puheenjohtaja Sipilä aikoo silloin arvioida taannoisia sanojaan ”tulos tai ulos”. Mitä hän voi sanoa?

– Ainakin Suomen suunta näyttää parempaa eli tuloksia syntyy. Se ja henkinen käänne ovat hallituksen ansiota.

Keskustan sisältä on kuitenkin kuulunut välillä napinaa. Hakeeko joku jo Sipilälle seuraajaa?

– Minun tietooni ei ole sellaista tullut. On hyvä, että näin turbulentissa tilanteessa puheenjohtajalla on vahva mandaatti. Muutenhan tästä ei tulisi mitään.

Heijastuvatko nämä hyvät tulokset keskustan kannatukseen eduskuntavaaleissa 2019?

– Uskon niin. Mutta lisäksi meillä pitää olla uskottava visio tulevaisuudesta. Aina pitää katsoa tulevaisuuteen ja niin me teemme.

On hyvä, että näin turbulentissa tilanteessa puheenjohtajalla on vahva mandaatti.

Seuraavat vaalit ovat jo tammikuussa, kun maalle valitaan presidentti. Samaan yhteyteen kaavaillaan maakuntavaltuustojen vaaleja.

Presidentinvaalikampanja käynnistyi, kun istuva presidentti Sauli Niinistö ilmoitti jatkohaluistaan ja on asettumassa valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

Niinistön kannatusta pidetään niin vahvana, että hänen valintansa arvioidaan olevan varma.

Ovaska yllättyi Niinistön kampanjan liikkeelle lähdöstä jo nyt. Hän odotti sen tapahtuvan vasta syksyllä.

Puoluesihteeri uskoo, että presidenttikilvan kannatusluvut tasaantuvat ja edessä ovat todelliset vaalit. Keskustan ehdokas on Matti Vanhanen.

– On ollut hieno huomata, että meidän ehdokkaamme on täysin liekeissä. Ammattitaito ja osaaminen näkyvät, hän sanoo entisestä pääministeristä, joka nyt johtaa eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.

Ovaska huomauttaa, että valitsijayhdistyksestä huolimatta Niinistö edustaa kokoomuslaista ajatusmaailmaa ja hänestä näyttää tulevan myös kokoomuksen ehdokas.

Mielenkiinnolla Ovaska odottaa presidentin kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, koska kokoomuksessa on vahvoja voimia, jotka suhtautuvat myönteisesti jäsenyyden hakemiseen.

Keskustan mielestä Suomen on säilytettävä mahdollisuus liittyä Natoon, mutta nyt jäsenyys ei ole ajankohtainen.