Orpo: "Suomalaiselle asiantuntemukselle ja kouluttamiselle varmasti löytyy Ukrainan rauhanturvaamisessa oma roolinsa"
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan suomalaisia sotilaita ei nähdä taistelutehtävissä Ukrainan sodanjälkeisessä rauhanturvaamisessa, mutta suomalaisten tarjoamalle kouluttamiselle ja muulle asiantuntijuudelle löytyy roolinsa. Britannian pääministeri Keir Starmer ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoivat torstaina, että suunnitelma Ukrainan sodanjälkeiseen rauhanturvaamiseen on valmis.
– Tarkempiin yksityiskohtiin mennään, kun rauhanturvaaminen tulee ajankohtaiseksi. Isoilla mailla kuten Ranskalla ja Britannialla tulee olemaan rauhanturvaamisessa keskeinen rooli. Pienempi rooli on niillä mailla, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa, puhelimitse tavoitettu Orpo sanoo STT:lle.
Orpo ei kommentoinut STT:lle Reutersin tietoja siitä, että Suomi aloittaisi jalkaväkimiinojen kotimaisen tuotannon ensi vuonna sekä omaan että Ukrainan käyttöön.
– Sen voin todeta, että suomalaisella puolustusteollisuudella laajemmin on erittäin iso potentiaali, se kasvaa voimakasta vauhtia ja siinä yhteistyö Ukrainan kanssa on merkittävä, Orpo sanoo.
Orpo osallistui torstaina Roomassa alkaneeseen Ukrainan jälleenrakennuskonferenssiin, joka oli neljäs laatuaan. Konferenssi kokoaa yhteen Ukrainaa tukevien maiden johtajia ja ministereitä sekä kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten, yritysmaailman, alueiden ja järjestöjen edustajia. Tarkoituksena on vahvistaa ja koordinoida tukea maan jälleenrakennukseen.
Lisäksi Orpo osallistui etänä presidentti Alexander Stubbin kanssa niin kutsuttuun halukkaiden koalition kokoukseen. Kokouksessa keskusteltiin Ukrainan puolustuksen vahvistamisesta, ja mukana oli myös ensimmäistä kertaa Yhdysvallat. Macronin ja Starmerin isännöimään kokoukseen osallistui Ukrainaa tukevien maiden poliittista johtoa, kansainvälisiä järjestöjä sekä rahoituksen ja liike-elämän toimijoita.
Orpo pitää hyvänä asiana, että Yhdysvaltojen suhtautuminen Ukrainaan on selvästi muuttunut.
– Siinä on ollut hieman epäselvyyttä, että mikä Yhdysvaltojen ja (presidentti Donald) Trumpin suhtautuminen on Venäjään. Yhdysvaltojen viesti tuntuu nyt olevan, että he ovat nyt voimakkaasti mukana Ukrainan puolustamisessa, Orpo sanoo.
Halukkaiden koalition kokouksesta välittyi Orpon mukaan yhteneväisyys suhteessa Ukrainaan. Hän pitää merkittävänä, että Yhdysvallat on nyt mukana keskusteluissa.
– Se, että Trumpin edustajat tulevat mukaan kokoukseen, välittää selvän viestin, että Yhdysvallat on nyt mukana tässä, Orpo sanoo. Nyt Yhdysvallat seisoo yhteisessä rintamassa. Trump on pettynyt (Venäjän presidentti Vladimir) Putiniin, joka ei halua rauhaa, Orpo sanoo.
Trump on kertonut olleensa erittäin tyytymätön Putinin kanssa Ukrainasta käymäänsä puhelinkeskusteluun.
– Pidän tätä erittäin tervetulleena. Selkeästi ärtymys Putinin jatkuvaan sotaan ja pommittamiseen sekä haluttomuuteen saada aikaan rauha on saanut aikaan muutoksen, Orpo sanoo.
Kokouksen tärkeänä antina Orpo pitää, että Venäjään kohdistuvia laajoja pakotepaketteja viedään nyt eteenpäin.
– Yhdysvaltojen ja Euroopan sanktiopaketit on nyt saatava maaliin. Uskomme, että sanktiopaketeilla saadaan vahvaa painetta Venäjälle ja pakotettua Venäjä neuvottelupöytiin, Orpo sanoo.
Torstaina komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi Ukrainan jälleenrakennuskonferenssin alkajaisiksi annetussa lausunnossa, että EU on koonnut Ukrainalle 2,3 miljardia euroa, jotka on tarkoitus käyttää maan jälleenrakennukseen.
Von der Leyenin mukaan pakettia on tarkoitus kasvattaa 10 miljardiin euroon. Rahat on tarkoitus käyttää kotien ja sairaaloiden rakentamiseen ja korjaamiseen sekä yritystoiminnan ja energianjakelun elvyttämiseen.
– Ukrainan jälleenrakennuskonferenssissa tehtiin miljardiluokan sopimuksia jälleenrakentamisesta. Konferenssissa mukana oli myös satoja yrityksiä, suomalaisiakin toimijoita toistakymmentä, Orpo sanoo.
EU kertoi torstaina myös toisesta, pienemmästä rahastosta, jolla on tarkoitus lisätä yksityisiä investointeja Ukrainaan. Tämän rahaston alkupääoma on 220 miljoonaa euroa. Nämä rahat on tarkoitus sijoittaa muun muassa energiaan, liikenteeseen, raaka-aineisiin ja kaksikäyttötuotteiden valmistukseen. Von der Leyenin mukaan tähän rahastoon on tarkoitus koota puoli miljardia euroa ensi vuoteen mennessä.