Orpo puolusti omilleen väkevästi sote- ja maakuntauudistusta
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lähtee tavoittelemaan jatkokautta Turun puoluekokouksessa kesäkuussa. Orpo kertoi aikeestaan puolueen Tulevaisuuspäivillä Tampereella.
– Olen ajatellut tavoitella jatkokautta puheenjohtajana, Orpo sanoi puheessaan ja sai valtaisat suosionosoitukset.
Tampereella on koolla 550 kokoomusaktiivia eri puolilta Suomea.
Orpolla on takanaan kokoomusaktiivien vankka kannatus. Ylen kyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia toivoo, että hänellä ei olisi haastajaa puheenjohtajakisassa. Kyselyyn vastasi 140 puolueaktiivia.
Puheessaan Orpo painotti omilleen voimakkaasti, että sote- ja maakuntauudistus on nyt vietävä maaliin, vaikka se ei ole täydellinen.
– Kyllä, kustannukset varmasti nousevat alkuvaiheessa. Niin käy, kun ihmiset pääsevät jonoista hoitoon. Tähän kokoomus on valmis. Kun perusterveydenhuolto toimii, pidemmällä aikavälillä saamme hillittyä kulujen kasvun.
Puheenjohtaja otti kantaa myös oman väen, muun muassa kansanedustaja Elina Lepomäen esittämään kritiikkiin.
– Jotkut omistakin joukoista haluavat sanoa, että ei valinnanvapaus toteudu. Minä vastaan heille, että kyllä toteutuu. Toiset sanovat, että joulukuussa peruutettiin liikaa erikoissairaanhoidon valinnanvapaudessa. Heille vastaukseni on, että ei peruutettu.
Orpo muistutti, että valinnanvapaus erikoistasolla on sidottu hoitotakuuseen, jota kokoomus haluaa lyhentää nykyisestä.
– Olen sitä mieltä, että kuusi kuukauttakin jonossa on liian pitkä aika. Kokoomuksen tavoite on lyhentää hoitotakuun aikoja. Se on yksi keskeisimpiä tavoitteitamme tulevaisuudessa.
Orpo on paljosta kiitollinen kokoomusvaikuttaja Jan Vapaavuorelle, mutta tämän julkinen kritiikki selvästi ärsyttää häntä.
– Maakuntahallintoa vastaan erityisen voimakkaita puheenvuoroja on käyttänyt Helsingin pormestari. En minä siitä ole yllättänyt, että Helsingin pormestari puhuu näin. Kokoomuksen pitää silti niin hallituksessa kuin eduskunnassa katsoa Kehä ykköstä kauemmas, hän sivalsi.
Orpon mukaan helsinkiläisten tai uusimaalaisten palvelut eivät uudistuksen myötä heikkene.
– Taloudellisesti ajatellen Uudenmaan maakuntarahoitus on plus-miinus nolla nykyiseen verrattuna, kun esimerkiksi Pohjanmaa häviää noin 250 euroa/asukas.