Orpo: Itärajan asemia voidaan avata vasta sitten, kun Venäjä on valmis palaamaan entisiin pelisääntöihin

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että hallitus on valmis avaamaan joitakin raja-asemia itärajalla vasta sitten, kun Venäjä on valmis palaamaan entisiin pelisääntöihin. Viranomaistietojen mukaan tästä ei ole hänen mukaansa kuitenkaan toistaiseksi merkkejä, päinvastoin.

Orpo otti raja-asemat esiin puhuessaan kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen toisen päivän alkajaisiksi Joensuussa.

Pääministeri sanoi, että normaalin rajaliikenteen palautuminen edes osittain on inhimillisesti ja taloudellisesti iso kysymys. Hän kertoi hallituksen ymmärtävän, että rajan hiljeneminen on vaikuttanut erityisen ankarasti itäiseen Suomeen: turvallisuuden tunteeseen, kauppaan, turismiin alueella.

Orpo listasi hallituksen jo päättämiä toimia ja lupasi vielä lisää päätöksiä, joilla Itä-Suomesta huolehditaan. Hän esimerkiksi mainitsi jo päätetyt raidehankkeet ja lähes 500 miljoonan euron panostuksen itäisen Suomen saavutettavuuteen.

Orpo muistutti muun muassa hallituksen päätöksestä turvata maakuntalennot ostopalveluliikenteellä kevääseen 2026 asti ja lupasi aikaa mahdollisesti lisää.

Hän kertoi myös, että muun muassa Itä-Suomelle tärkeää metsäalan ja biotalouden tutkimusrahoitusta vahvistetaan myös ensi vuonna.

Suomi pyrkii myös voimakkaasti vaikuttamaan EU:ssa siihen, että itäisen Suomen elinvoiman tukemiseksi löytyy uusi erillisrahoitusväline, vastaava kuin brexitin yhteydessä.

– Tämä työ on aloitettu, mutta se ottaa aikansa.

Puheen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa pääministeri joutui jälleen kommentoimaan hallituksen rasisminvastaisen kampanjan saamaa vastaanottoa etenkin hallituspuolue perussuomalaisissa.

Orpo myöntää, että kampanja olisi voinut lähteä paremmin liikkeelle. Hän toisti, ettei kauheasti arvostanut kaikkia perussuomalaisten kommentteja, mitä kampanjasta annettiin. Nyt asia on hallituksessa hänen mukaansa käsitelty.

– Yhdessä pitää tehdä töitä tässä yhteiskunnassa, että tämä vastenmielinen ilmiö saadaan päättymään. Kun jokaista ihmistä ei voi olla valvomassa ja ohjaamassa, niin jokaisen pitää kantaa vastuuta itse ja ymmärtää, että työ on yhteistä ja välttämätöntä ja siihen me olemme sitoutuneet.

Orpo sanoi myös pitävänsä jo viime kesänä sovittua yhdenvertaisuuskoulutusta tarpeellisena valtion virkajohdolle ja poliittiselle johdolle.

Kokoomus aloitti kesäkokouksensa torstaina Kuopiosta ja siirtyi perjantaina Joensuuhun. Neljä maakuntajohtajaa, joukossa Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja, ilmaisi perjantaina huolensa ensi vuoden budjettiin sisältyvien kulttuurileikkausten vuoksi.

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtajat sanovat kannanotossaan, että alueteattereihin kohdistuvat leikkaukset uhkaavat reilusti yli puolen Suomen oikeuksia kotimaiseen kulttuuriin.

Maakuntajohtajat muistuttivat samalla, että hallitus haluaa panostaa itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoimaan, josta kulttuuri on korvaamaton osa.

Orpo kertoi hallituksen kuunnelleen herkällä korvalla viestejä ja ymmärtävän leikkausten kohteeksi joutuvien huolen. Hän sanoi, että lopullinen, konkreettinen budjettiesitys määräytyy, kun jokainen kohta on käyty läpi ja eduskuntakäsittelyn aikana menty niihin vielä syvemmälle.

– Katsotaan mikä se lopullinen esitys on, mikä on mahdollista. En voi mennä yksityiskohtiin, koska säästökohteita on niin monta valitettavasti.

Orpo sanoi myös, etteivät hyvinvointialueiden paisuneet kustannukset vaaranna kevään puoliväliriiheen päätettäväksi aiottua kasvupakettia.

– Kasvutoimet täytyy hoitaa joka tapauksessa. Ne eivät ole perinteistä ”rahaa on” -meininkiä, vaan me katsomme rakenteita, verotusta tai muita mahdollisia asioita, joilla voitaisiin saada aikaan kasvua. Tämä työ lähtee vasta käyntiin, enkä edes yritä vastata, mitä keinot voisivat olla.