Orpo: Ei uusia leikkauksia, menot katetaan

Vaikka valtio on velkaantunut vauhdilla, on halpaa lainaa todennäköisesti tarjolla pitkään.

Suomalaisen suursijoittajan Varman toimitusjohtajan Risto Murron mukaan brexit ja muut viime aikojen uutiset ovat lisänneet todennäköisyyttä, että korot tulevat pysymään nollassa ja jopa negatiivisina vielä vuosia. Niin Suomen valtio kuin tavalliset asuntovelallisetkin tulevat siis todennäköisesti saamaan lainaa erittäin halvalla.

– Tällainen tilanne voi olla kohtalaisen pitkään voimassa. Näyttää siltä, että keskuspankit joutuvat jatkamaan elvyttämistä ennakoitua pitempään, Murto sanoi.

Hallituksen tavoitteena on taittaa julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden loppuun mennessä.

– Kyllä meillä on vaikeaa tämän julkisen talouden tasapainottamistavoitteen kanssa. Pahimpana syynä siellä taustalla on, että hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite on vielä kaukana, sanoi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoessaan valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen valmistelusta.

Orpon mukaan valtion ensi vuoden budjettia valmistellaan hyvin tiukoissa raameissa. Yleistunnelma hänen mukaansa on, että kansainvälisestä taloudesta ei ole näkyvissä vetoapua vientivetoiselle Suomelle.

Hallituspuolueiden keväällä sopimasta talouden kehyksestä voidaan Orpon mukaan pitää kiinni. Uusia leikkauksia ei hänen mukaansa ole tarkoitus tehdä, mutta ilmenevät uudet menot pitää kattaa.

Hallitus on leikkaamassa menoja neljällä miljardilla eurolla vuoteen 2019 mennessä, ja tästä pidetään Orpon mukaan kiinni.

Hallitus valmistelee lähiviikkoina uusia toimia, joilla työttömille saadaan töitä ja työllisyys kasvuun. Orpo toisti arvionsa, jonka mukaan hallituksen on tehtävä uusia leikkauksia, jos työllisyysastetta ei saada kasvuun. Hallitus arvioi hänen mukaansa uusien leikkausten tarvetta puoliväliriihessä ensi keväänä.

Talouden sumuisista näkymistä huolimatta Suomi saa lainaa hyvin halvalla. Viimeisimmässä lainahuutokaupassa kesäkuun puolivälissä kymmenvuotisen lainan koroksi muotoutui 0,3 prosenttia, mikä on lähellä verrokkimaiden Itävallan ja Hollannin korkotasoja.

Jälkimarkkinoilla Suomen valtion lainapaperien korot ovat edelleen laskeneet, mikä lupaa hyvää, kun valtio laskee liikkeeseen uusia lainoja loppuvuonna.

– Yleisesti ottaen korkotaso Suomen viitelainoilla on negatiivinen aina syyskuussa 2025 erääntyvään lainaan asti. Eli jos valtio ottaa lainaa, saadaan korkotuloa eikä jouduta maksamaan korkoja, kertoo rahoituspäällikkö Mika Tasa Valtiokonttorista.

Murron mukaan markkinavoimilla ei tällä hetkellä ole vaikutusta valtion rahoitukseen.

– Nyt ollaan sillä tavalla hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, että sijoittajan rooli tässä dynamiikassa on poistunut. Tänä vuonna hyvin todennäköisesti tapahtuu niin, että keskuspankki ostaa enemmän valtiovelkaa kuin valtio laskee sitä liikkeelle, Murto arvioi.

Murron mukaan toimet velkaantumisen taittamiseksi ovat kuitenkin tarpeen. Hänen mukaansa Suomen kasvupotentiaali tuleville vuosille on tänä vuonna nähtävää noin prosentin tasoa.

Hänen mukaansa julkisen sektorin sopeuttaminen alhaisemman kasvun tasolle on joka tapauksessa edessä, jos talouden kasvumahdollisuuksia ei saada rakenneuudistuksilla parannettua.