Oppositio kritisoi hintaa julkisen hankinnan ainoana mittarina
Opposition kritiikki hankintalain lähetekeskustelussa keskittyi julkisten hankintojen tekemiseen pelkän hinnan perusteella.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että pelkän hinnan ratkaistessa pienet yritykset jäävät jalkoihin.
– Onko niin, että edelleen on mahdollista pelkällä hinnalla kilpailuttaminen? Eikö nyt olisi aika huomioida myös ympäristö ja sosiaaliset asiat? Lindtman kysyi.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) sanoi, että laki velvoittaisi perustelemaan päätöksen käyttää pelkkää hintaa hankinnan perusteena.
Hän myös sanoi, että laadun painoarvon määritteleminen on vaikeaa.
Kunta tai valtio saa hallituksen esityksen mukaan itse päättää, millaisen merkityksen se antaa eettisille kysymyksille, esimerkiksi tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten työoloille.
Hallituksen esityksessä kunnallisten sidostoimintayhtiöiden kuten jätehuoltoyhtiöiden toimintaa rajoitetaan.
Jatkossa ne saisivat myydä yrityksille palveluita summalla, joka on korkeintaan viisi prosenttia kunnallisen yhtiön liikevaihdosta.
EU-direktiivi sallisi 20 prosentin myynnin muille kuin yhtiön omistajille.
Yksityiset jätteenkäsittely-yritykset ovat pitäneet kunnallisia yhtiöitä markkinahäirikköinä.
Oppositiosta hallituksen direktiiviä tiukempaa linjausta kritisoitiin, esimerkiksi entinen työministeri Lauri Ihalainen (sd.) kutsui rajaa ”ahtaaksi ja ahdistavaksi”.
Hallituksen ehdotuksen mukaan jatkossa isoissa kilpailutuksissa tarjouskilpailun voittaneen yrityksen johdon rikosrekisteriote pitäisi lähettää hankkijalle eli esimerkiksi kunnalle tai valtiolle.
Tavoitteena on estää esimerkiksi lahjontaan tai veropetoksiin syyllistyneiden henkilöiden toimiminen kilpailutuksen voittavan yrityksen johdossa.
Julkisia hankintoja tehdään vuodessa noin 30 miljardilla eurolla.
Hankintalain mukaan muun muassa julkisyhteisöjen pitää kilpailuttaa tietyn euromääräisen rajan ylittävät hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi