Opetushallituksella ei havaintoja perussuomalaisten leimaamisesta kouluopetuksessa
Opetushallitukselle ei ole kantautunut tietoja siitä, että perussuomalaista puoluetta leimattaisiin tai sitä kohtaan lietsottaisiin pelkoa kouluopetuksessa. Alkuviikosta noussutta koulukohua kommentoi STT:lle tiistaina johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.
Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osastoa johtava Kauppinen painottaa, että kouluopetus on Suomessa poliittisesti sitouttamatonta.
– Koulun tehtävänä ei ole alkaa arvottaa puolueita eri tavoin. Oppilaille kehitetään perusvalmiuksia ja perustietoja toimia aktiivisina kansalaisina demokraattisessa yhteiskunnassa.
Sitouttamaton opetus tarkoittaa Kauppisen mukaan myös sitä, että esiin tuodaan faktoja.
Maanantaina nousi laajaan julkisuuteen juliste, joka oli tamperelaisen Sammon koulun oppilaiden viimetalvinen oppilastyö. Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari oli sunnuntaina tviitannut julisteen kuvan ja kritisoinut koulujen yhteiskunnallista kasvatusta.
Kauppinen lisää, että koululaisia opetetaan analysoimaan kriittisesti tietoa, jota on saatavilla.
– Oppilaalla on tietysti oikeus muodostaa omia mielipiteitään, mutta opettajan tehtävänä ei ole ohjailla niitä. Sen sijaan on opettajan ammattitaitoa yhdistää ajankohtaista keskustelua oman oppiaineensa opetukseen soveltuvin osin.
Politiikkaa sivuavat asiat tulevat Kauppisen mukaan esiin peruskoululaisten opetuksessa lähinnä viimeisellä, yhdeksännellä luokalla, osin jo vuotta aiemmin. Oppiaineista keskeinen tässä mielessä on yhteiskuntaoppi.
– Oppiaineita on kuitenkin yhteensä 18, joten yhteiskunta tai vaikkapa ilmastonmuutoksen estäminen tulevat esiin myös muissa aineissa.
Kauppisen mukaan on nähtävissä pitemmällä aikavälillä muutoksia siinä, miten poliittiset teemat ovat nivoutuneet osaksi kouluopetusta.
– Koulu oli hyvin politisoitunut 1960- ja 1970-luvuilla. Syynä oli esimerkiksi aktiivinen järjestötoiminta. Sen jälkeen tuli vaihe, jolloin kouluissa käsiteltiin poliittisia asioita niukalti ja vain tiedon pohjalta. Viimeisten 15 vuoden aikana on kouluissa näkynyt huoli siitä, miten saadaan Suomen nuoret kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. Sekä poliittiset päättäjät että tutkijat ovat olleet huolissaan nuorison passiivisuudesta.
Perussuomalaisten johto nosti nyt kissan pöydälle kimmokkeenaan tamperelaiskoulussa tehty oppilastyö. Oppilaille oli annettu tehtäväksi yhteiskunnallisesti kantaa ottavan julisteen tekeminen kaupungin kulttuurikasvatusohjelman puitteissa.
Lopputuloksena syntyi juliste, jossa lukee ”Suomeen vai kuoleen?”. Suomeen-sanan alla on presidentti Sauli Niinistön ja kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr.) kuvat ja kuoleen-sanan alla Huhtasaaren ja perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kuvat.
Kuvien välissä on kuva veneestä, joka on äärimmilleen täynnä ihmisiä.
Halla-aho sanoi maanantaina, että kouluissa ilmeisesti lietsotaan pelkoa ja inhoa yhtä demokraattisesti toimivaa puoluetta kohtaan. Huhtasaari puolestaan tviittasi, että kouluissa ”kannustetaan vihaan” demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan. Koulujen ei tule politisoitua vastustamaan jotain puoluetta, Huhtasaari vaati eilen blogissaan.
Koulukohun keskiöön joutunut Sammon koulu sai edelleen tiistaina osin jyrkän negatiivista palautetta.
– Osassa saapuneista viesteistä on syytetty meitä aivopesusta ja vihervasemmistolaisesta asenteesta sekä propagandan teosta. Tampereen kaupunki toimii siten, että me kouluna emme lähde viemään asiaa esimerkiksi poliisille. Se on hallinnon asioita, jos he sellaisen tarpeelliseksi katsovat, kertoi rehtori Maaret Tervonen STT:lle.