Onko puolueilla tulevaisuutta? – keskustan Pirkkalainen uskoo, että puolueet voivat oppia muulta kansalaisyhteiskunnalta
Edustukselliseen demokratiaan ja puoluepohjaiseen järjestelmään kohdistuu yhä enemmän kritiikkiä. Puolueiden jäsenmäärät laskevat samoin kuin äänestysaktiivisuus vaaleissa. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mielestä puolueiden kriisi, jos kriisistä voi puhua, on ”monisyinen kimppu”.
– Siinä on nähtävissä sekä pidempää kehityskulkua että tämän ajan lainalaisuuksia. Ihmisten vaikutusmahdollisuudet ovat laajentuneet ja puolueet eivät ole enää ainoa vaikuttamisen väylä. Sosiaalinen media ja esimerkiksi kulutusvalinnat ovat tulleet tiukemmin osaksi kansalaisvaikuttamista.
– Toisaalta uusin tutkimus näyttää, että puolueet kiinnostavat kansalaisia taas hieman aiempaa enemmän, eli toivoakin on, Pirkkalainen luottaa.
Pirkkalainen edusti tiistaina aamupäivällä keskustaa Demokratia tienhaarassa: onko puolueiden aika ohi?-keskustelutilaisuudessa Porin SuomiAreenassa. Puolueiden yhteistyöjärjestö Demon järjestämään paneeliin osallistuivat kaikki eduskuntapuolueet.
Puolueiden edustajat pohtivat laajalti sitä, miten uudet vaikuttamisen tavat toisaalta haastavat puolueita ja toisaalta ovat mahdollisuus löytää myös uusia toimintatapoja.
– Yhden asian liikkeet herättelevät puolueita ja päättäjiä siitä, mitkä asiat herättävät keskustelua ja toimintaa kansalaisten keskuudessa ja mihin pitää osata vastata. Brexit ja Ranskan keltaliivit ovat tästä ehkä näkyvimmät esimerkit Euroopan tasolla, Pirkkalainen arvelee.
– Suomalainen järjestelmä nojaa nimenomaan puolueisiin. Siksi on tärkeää miettiä ne keinot, joilla vahvistetaan juuri puolueita, kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén terävöittää.
SDP:n perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru huomauttaa, että politiikka esitetään liian usein huonossa valossa.
– Politiikasta ei puhuta aina kauhean mairittelevasti ja poliitikot esitetään jonkinlaisina rontteina. Ihmisten voi siksikin olla vaikea ymmärtää, mitä hyötyä politiikasta on ja miksi politiikkaa tarvitaan.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson näkee, että puoluetoiminnan kriisiä suurempi asia on yleiseurooppalainen aatesuuntausten kriisi.
– Puolueet ovat aina yhtä ideologioiden kanssa. Nyt olennaista on se, että tietyt teemat nousevat vahvemmin esille ja vievät mielenkiintoa perinteisesti vahvoilta aatesuuntauksilta.
– Ideologia tarkoittaa syvää ajatusta yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Pitkäjänteisyys yhteiskunnallisessa työssä on puolueiden tehtävä. On lyhyemmän aikavälin profiloitumiskysymyksiä, mutta ideologia on tavoitteellisempaa kehitystyötä, keskustan Pirkkalainen jäsentää.