Oman isän kuolema, puolison isän kuolema, äidin vakava rintasyöpä ja terrori-isku kotikaupunkiin – Annika Saarikon vuosi ei ollut keveimmästä päästä
Oman isän kuolema, puolison isän kuolema, äidin vakava rintasyöpä ja terrori-isku kotikaupunkiin.
Viime kesänä perhe- ja peruspalveluministerin tehtävässä aloittaneen Annika Saarikon (kesk.) vuosi ei ole ollut keveimmästä päästä.
– Luulen, että tässä vuodessa on paljon sellaisia asioita, joihin palaan, ja vasta myöhemmin tajuan, miten ne minua muovasivat, hän sanoo.
Äidin syöpähoidot ovat nyt ohi ja hänen vointinsa on hyvä. Saarikko kertoo, että päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus.
– Olemme eriskummallisen hyvin kasassa koko perhe. Se on suuri siunaus ja perustuu luottamukseen elämän kantamisesta, perheen keskinäiseen luottamukseen ja asteittaiseen oppiin armollisuudesta omalle itselle, hän pohtii.
Vaikka asioiden tulva on valtava ja ministerin tehtävä haastava, Saarikko on unelmatyössään.
– En mene töihin sillä ajatuksella, että kauheaa, miten paljon näitä hommia on ja kuinka vaikeita nämä ovat. Siihenhän nääntyisi saman tien.
– Joka päivä on ollut tosi hienoa tulla töihin. Koen olevani tosi etuoikeutettu.
Kiireen keskellä Saarikko yrittää raivata tilaa olennaisimmille asioille.
– Joku sukulainen sanoi, että pitää kuoria peruna kerrallaan. Sitä olen opetellut.
Yhdessä perunassa riittää muita enemmän kuorittavaa. Saarikon haastavimpiin tehtäviin kuuluu vuosia työstetyn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vieminen maaliin.
Uudistuksen toteutuminen on nyt lähempänä kuin koskaan.
Saarikko harmittelee, että sote-keskustelu on tähän saakka keskittynyt lähinnä ylätason rakenteisiin.
– Sen sijaan, että oltaisiin puhuttu ihmisistä ja palveluista, on puhuttu hallinnosta ja siitä, tuottaako palvelut yksityinen vai julkinen toimija.
Hänen mukaansa hoitojen ja toimintatapojen kehittäminen, terveydenhuollon ammattilaisten työnjako ja tietojärjestelmät ovat lakipykäliäkin ratkaisevammassa osassa sote-uudistuksen onnistumisessa.
Saarikko kertoo itse pyrkineensä tutustumaan maakunnissa käydessään rakenteiden sijaan palveluiden sisältöihin.
Kokkolassa vierailukohteena oli lapsien tarpeita varten suunniteltu erillinen päivystys ja Pirkanmaalla perhekeskus, jossa julkiset toimijat ja järjestöt tekevät lapsiperhetyötä yhdessä.
Kainuussa Saarikko tutustui vauvalähettilästyöhön, joka tuo avun lapsiperheiden koteihin.
Vierailukohteina on ollut myös ikäihmisten hoivakoteja. Osassa niistä Saarikko kertoo nähneensä niin suurta lämpöä, että haluaisi itsekin viettää vanhuutensa vastaavassa paikassa. Mutta on hän nähnyt myös kylmiä ja kalseita paikkoja.
– Eikä hoivakotien paremmuus tai huonommuus riipu siitä, mikä kyltti niissä on katolla, eli tuottaako palvelut yksityinen yritys vai kunta, Saarikko lisää.
Saarikko muistuttaa, että sote-uudistus koskee 200 000 ammattilaista, jotka katsovat uudistusta kukin omasta vinkkelistään.
– Perhetyötä tekevä sosiaaliohjaaja tai keskussairaalan ortopedi ovat huolissaan aika eri asioista.
Saarikon mielestä huoliin täytyy vastata kertomalla, mitä uudistus tarkoittaa ikäihmiselle, lapsiperheelle ja työssäkäyvälle.
Saarikko kertoo maakuntamatkoilla tavanneensa runsain joukoin sote-alan ammattilaisia. Selkein viesti poliitikkojen suuntaan on ollut: päättäkää jo.
– Olen huolissani siitä lähihoitajasta, joka seuraa uudistusta katsomalla iltauutisten poliittista riitelyä, ministeri sanoo.
– Henkilöstö pitää saada mukaan muutokseen. Huolien kuuleminen ja vastausten antaminen paikallisella tasolla on tärkeää. Sote-uudistuksen aito muutos tehdään kahvitauoilla.
Sote-uudistuksen aito muutos tehdään kahvitauoilla.
Samalla, kun eduskunta vasta käsittelee sote-lakeja, monessa maakunnassa on jo kääritty hihat ja ryhdytty töihin.
Nykylainsäädännöllä on jo muun muassa tehty Pohjois-Karjalan Siun sote, Keski-Pohjanmaan Soite ja Etelä-Karjalan Eksote.
– Siitä olen ollut kaikkein iloisin, että alueilla ei ole jääty odottelemaan, vaan sisällöissä on tehty muutosta, Saarikko iloitsee.
Saarikko huomauttaa, että terveydenhuolto on muuttunut ja kehittyy jatkossakin kovaa vauhtia.
– Syöpäleikkauksesta voi kotoutua jo samana päivänä. Siksi leikkauspaikkakuntaa tärkeämpää on, että jatkohoidot ja seuranta ovat lähipalveluita.
Ministerin mielestä kaikkein vaikeinta sote-uudistuksessa onkin tehdä laki, joka toimii myös tulevaisuudessa.
– Miten saisi vahvistettua uskoa siihen, että etäyhteydet ja pyörillä liikkuvat palvelut ovat myös hyviä palveluita? Miten kaikki suomalaiset saataisiin seuraamaan potilastietojaan? Miten vahvistettaisiin sähköisiä ajanvarausjärjestelmiä, Saarikko luettelee haasteita.
Hallituksen hankkeiden lisäksi monen keskustalaisen mieltä askarruttaa puolueen laskeva kannatustrendi.
Keskustan varapuheenjohtajana puolueen nousua vuoden 2011 aallonpohjasta rakentaneen Saarikon mielestä keskustan kannatuksessa näkyy politiikan hektinen rytmi ja vaativuus.
– Kukaan ei enää tunnu muistavan, millaisessa tilanteessa Suomessa oltiin viime hallituskaudella. Menneet ovat politiikassa todella menneitä ja saavutetut asiat ovat kertaalleen saavutettuja. Pitäisi aina kattaa uudet tarjottavat pöydälle.
”Suomi kuntoon” jatkotarinan pitäisi olla ”suomalaiset kuntoon”.
Nyt keskustan pitäisi löytää uusi kattaus, mutta helppoa se ei ole pääministeripuolueen paikalta, Saarikko sanoo. Hänen mielestään keskustan uuden viestin pitäisi liittyä ihmisiin.
– ”Suomi kuntoon” jatkotarinan pitäisi olla ”suomalaiset kuntoon”. Se tarkoittaa ihmisen kokoisia asioita. Siinä viestissä ei hirveästi sivuta kestävyysvajetta ja vaihtotasetta.
– Kyllä keskustalaiset kaipaavat nyt oikeudenmukaista ja eriarvoisuutta torjuvaa politiikkaa. Pääministeri on ihan oikein painottanut tätä.
Saarikon mielestä politiikka on ennen kaikkea tunne-, viestintä- ja psykologialaji. Siksi keskustalaisten on tärkeää uskoa itseensä ja tekemiseensä.
Usko omaan tekemiseen ei kuitenkaan saa tarkoittaa vihamielistä ja kärjistävää puhetta.
Saarikon mielestä keskustan viesti ei voi olla riitelevä ja uhoava politiikka, joka ammentaa muiden tekemistä virheistä.
– Keskustalaisten pitäisi luottaa siihen, että valtaosa ihmisistä on niin fiksuja, että he tekevät äänestyspäätöksen perustuen asialliseen hommien hoitamiseen. Rohkea muutoksen tekeminen kantaa puoluetta pitkällä aikavälillä.
Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 24.11. Lehden voi tilata täältä .