Olli Rehn pitää Rinteen hallituksen työllisyystavoitetta ”melko optimistisena” – Suomen Pankki alensi kasvuennustettaan

Talous

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta kuulostaa Suomen Pankin pääjohtajan korvaan ”melko optimistiselta”.

Tähän on osin syynä keskuspankin tiistaina julkaisema talousennuste, joka ennakoi hidastuvaa kasvua.

Kasvuennustettaan alentanut Suomen Pankki arvioi, että bkt kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Vuonna 2021 kasvu on hidastumassa lähelle potentiaalista vauhtiaan eli 1,3 prosenttiin.

– (Hallituksen työllisyystavoitteen) saavuttaminen ennustetulla 1,5 prosentin kasvulla sijoittuu todennäköisyysjakauman melko optimistiseen laitaan, pääjohtaja Olli Rehn vastasi medialle, kun häneltä tivattiin hallituksen tavoitteen realistisuudesta.

Hallitus tavoittelee jopa noin 60 000:ta uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.

Rehnin mukaan hallitusohjelma nojaa vahvasti työllisyysasteen nousuun.

– Työllisyys on hallitusohjelman ankkuri, kaikki tavoitteet tukeutuvat siihen. Sen varaan on rakennettu menokehitys ja julkisen talouden tasapaino. Mikään yksittäinen uudistus ei riitä, Rehn sanoi.

Riskit jopa ennustettua heikommasta talouskehityksestä ovat suuret.

Nopein työllisyyden kasvu on jo jäänyt taakse, ennusteessa arvioidaan. Vuoteen 2021 mennessä työllisyysaste olisi nousemassa enää reiluun 73 prosenttiin.

– Talouskasvun hidastuminen ja työikäisen väestön väheneminen hidastavat työllisyyden kasvua, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum arvioi.

Riskit jopa ennustettua heikommasta talouskehityksestä ovat suuret.

– Ennuste kuluvan neljänneksen kasvusta on 0,2–0,3:n tuntumassa. Tuoreiden tilastotietojen perusteella on olemassa riski, että kuluvan vuoden kasvu jäisi ennustettua heikommaksi, Obstbaum sanoo.

Ennusteessa ei ole huomioitu uuden hallituksen finanssipoliittisia linjauksia.

Pääjohtaja Rehn on huolissaan julkisesta taloudesta ja erityisesti kestävyysvajeesta, joita väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä menojen kasvu painaa.

Hän penää työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä: uudistuksia niin perhevapaisiin, työttömyysturvaan kuin sosiaaliturvaankin yleisesti.

Rehnin mukaan Suomessakin tulisi asettaa pidemmän aikavälin työllisyystavoitteeksi ”hyvä pohjoismainen taso” eli 75–78 prosenttia.