Oikeuskansleri: Lakeja valmistellaan epärealistisin aikatauluin ja ilman riittävää vuoropuhelua – "Hallituksen esityksiä ei aina edes lueta lävitse"
Esitysten antaminen eduskunnalle painottuu liiaksi vaalikauden loppupuolelle, kertoo oikeuskansleri Tuomas Pöysti.
Tämä luo oikeuskanslerin mukaan työmääräpiikkejä ja heikentää lainvalmistelun ja lainsäädännön laatua, hän muistuttaa maanantaisessa puheenvuorossaan.
Lainvalmistelun aikataulut ovat myös epärealistisia ja Pöystistä tuntuu, ettei hallituksen esityksiä aina edes lueta lävitse.
Aikataulut tulisi oikeuskanslerin mukaan asettaa realistisiksi ja tulisi koota periaatteet siitä, miten suuria uudistuksia voidaan toteuttaa vaalikausien rajat ylittävällä tavalla.
Nykyisellään vallitsee hänen mukaansa yhteisymmärryksen puutetta siitä, mitkä asiat ovat valmisteltavissa yhden vaalikauden aikana ja mitkä vaativat yli vaalikauden kestävää valmistelua.
Pöysti kokosi puheenvuoroonsa havaintojaan hyvän lainvalmistelutavan tilasta ja lainvalmistelun kehittämistarpeista valtioneuvostossa.
– Lainvalmistelu on aikaisempaa vaativampaa, ja se vaatii aiempaa monialaisempaa osaamista. Tämä johtuu yhteiskunnan ja oikeudellisen sääntelyn muutoksista ja monimutkaistumisesta sekä kohonneista odotuksista, Pöysti kirjoittaa.
Oikeuskansleri kertoo, että hänen näkökulmastaan yksi olennaisimpia asioita lainvalmistelutavan kehittämisessä on osallisuuden ja sen tunteen vahvistaminen. Tämä lisää omalta osaltaan julkista päätöksentekoa kohtaan tunnettavaa luottamusta.
Hän kritisoi myös muun muassa poliittisen päätöksenteon ja virkamiesvalmistelun epäselviä rooleja.
Virkamiesvalmistelun keskeinen tehtävä on selvittää kaikki vaihtoehtoiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän lisäksi virkamiesvalmistelu laatii pykälätekstit perusteluineen. Poliittisia linjauksia tulee tehdä vasta, kun erilaiset keinot on arvioitu valmistelun myötä.
Pöysti kertoo myös, että hyvin yleisluontoisista yhteiskuntapoliittisista tavoitteista saatetaan siirtyä hallituksen esityksissä hyvinkin yksityiskohtaisiin tavoitteisiin ja säädösehdotuksiin.
Lainvalmistelussa tulisi kuitenkin punnita eri keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskuntapolitiikan tavoitteet tulisi asettaa niin, että tämä onnistuu.
Pöysti myös mainitsee, että lainvalmistelussa tarvittava osaaminen jakautuu nykyisellään epätasaisesti.
Lainvalmistelu on monialaista yhteistyötä vaativaa toimintaa ja eri asiantuntijoiden kesken käytävä vuoropuhelu on erityisen tärkeää.
– Valtioneuvoston yhteistä lainvalmistelun osaamista tulisikin vahvistaa ja resursseja jakaa riittävän tasaisesti. Näin yksittäisetkin hankkeet voitaisiin resursoida riittävän monipuolisesti, hän kertoo.
Myös eduskunnan ja valtioneuvoston välinen vuorovaikutus on Pöystin mielestä liian vähäistä. Dialogi on osin liian lyhytjänteistä ja puutteellista.
– Tiivistä vuorovaikutusta tarvitaan myös johdonmukaisen lainsäädännön säätämiseksi, jotta esimerkiksi samaan lakiin ei tehdä eri vaiheissa ristiriitaisia muutoksia.
Hän ehdottaa myös, että lainvalmisteluun kehitettäisiin digitaalisia työvälineitä. Myös tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut voisivat hänen mukaansa sujuvoittaa työtä ja parantaa sen laatua. Näistä voisi olla apua erityisesti laadullisen analyysin ja viittausten tarkistamisen kanssa.
Oikeuskansleri kritisoi myös lausuntoaikojen ajoittaista lyhyyttä. Joskus nämä ovat vain viikon mittaisia ja saattavat ajoittua heinäkuuhun. Oikeuskansleri on esittänyt toistuvasti tästä kritiikkiä ministeriölle.