Nyt syntyvät suomalaiset eivät välttämättä aikuisina puhu harvinaisista hellekesistä – odotettavissa on lisää kuivuuskausia, metsäpaloja ja tulviin johtavia sateita
Nyt syntyvät suomalaiset eivät aikuistuttuaan kutsuisi menneen kesän helleaaltoa harvinaiseksi. He voivat puhua tavanomaisesta kuivasta kesästä, jolloin hellettä kestää viikkoja putkeen.
– Mitä enemmän lämpenee, sitä enemmän kasvavat esimerkiksi hellejaksojen ja runsaiden sateiden todennäköisyydet. Poikkeukselliset sääilmiöt muuttuvat harvinaisiksi ja harvinaiset tyypillisiksi. Vuosisadan loppupuolella sellaiset lämpötilat, jotka nyt ovat poikkeuksellisia, voivat olla tavanomaisia, sanoo erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta.
Jylhä kuuluu tutkimusryhmään, joka tutkii ilmastonmuutosta ja sään ääri-ilmiöitä. Ilmastonmuutoksen vuoksi lähivuosina on odotettavissa yhä enemmän sellaisia säitä, jotka ovat aiempiin vuosiin ja vuosikymmeniin verrattuna äärimmäisiä.
Ilmastotutkijat arvioivat maapallon keskilämpötilan nousevan tulevaisuudessa melko suoraviivaisesti. Miten jyrkästi, riippuu ilmakehään kertyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Äärisäät eivät välttämättä yleisty täsmälleen samaan tahtiin.
– Mitä lämpimämpi ilma, sitä enemmän se pystyy sisältämään vesihöyryä, mutta rankkasateiden syntyyn vaikuttavat muutkin asiat. Lämpenemisen vaikutus ei ole ihan suoraviivaista, sanoo Jylhä.
Kuluvan vuoden kesää leimasivat Euroopassa lukuisat äärimmäiset sääilmiöt. Suomessa koettiin poikkeukselliset 50 hellepäivää, viljelykset kärsivät kuivuudesta ja kuivassa metsässä roihahtanutta metsäpaloa Kalajoella sammutettiin kaksi viikkoa.
Samoihin aikoihin Saksassa ja Belgiassa koettiin rankkasateita ja ennätystulvia, jotka aiheuttivat yli 200 ihmisen kuoleman ja mittavat aineelliset vahingot.
– Koko pohjoisella pallonpuoliskolla viime kesä oli mittaushistorian toiseksi lämpimin, sanoo Jylhä.
Suomessa neljä viimeksi koettua kesää ovat kaikki olleet vähintään tavanomaista lämpimämpiä ja myös ennätyksiä on rikottu, hän toteaa.
Syyskuussa Ilmatieteen laitos kertoi, että 1900-luvulta alkavissa tilastoissa vain ennätyskesä 1937 oli kesää 2021 lämpimämpi. Hellepäiviä kertyi kesällä 2021 yhteensä 50, kun pitkän ajan kesien keskiarvo on 33.
Samaan aikaan kun Suomessa kärvisteltiin helteissä, osassa läntistä Eurooppaa koettiin ennätyssateita. Näin siksi, että Suomessa ja Itä-Euroopassa oli pitkä korkeapaine, lännempänä Euroopassa taas pitkä matalapaine, Jylhä selvittää.
Metsää paloi muuallakin kuin Pohjois-Pohjanmaan Kalajoella. Pelastustoimen tilastot kertovat, että Suomessa syttyi heinäkuussa lähes kuusi kertaa niin paljon maastopaloja kuin viime vuoden heinäkuussa.
Metsäpalot osaltaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Kun puu palaa, ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Lisäksi savu huonontaa ilmanlaatua.
– Maailman ilmatieteen järjestö WMO tiedotti syyskuussa, että pohjoisen pallonpuoliskon metsäpalot ovat aiheuttaneet ennätyksellisen paljon hiilidioksidipäästöjä, kertoo Kirsti Jylhä.
Etelä-Ranskassa evakuoitiin elokuussa tuhansia ihmisiä kodeistaan maastopalojen vuoksi. Palot koettelivat myös Portugalia. Kreikassa Evian saarella ja Peloponnesoksen niemimaalla maastopaloissa kuoli ainakin kolme ihmistä, sadat menettivät kotinsa ja tuhannet joutuivat evakkoon.
Siperiassa taas metsäpalojen savu levisi Nasan satelliittikuvien mukaan pohjoisnavalle asti eli yli 3 000 kilometrin päähän.