Nyt puhuu tutkija Unicafen naudanlihaboikotista: "Täysin ylimitoitettu reaktio ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta"
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamien Unicafe-ravintoloiden päätös poistaa naudanliha lounastarjonnasta on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ylimitoitettu reaktio, sanoo johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Lukesta.
Suomenmaalle asiaa kommentoineen Virkajärven mukaan naudanliha on saanut julkisessa ilmastokeskustelussa suhteettoman suuren negatiivisen huomion. Kotimaisen naudanlihan haitat eivät ole niin suuret kuin väitetään, hän summaa.
Virkajärvi myöntää, että kotimaisen naudanlihan hiilijalanjälki per tuotekilo on suurempi kuin sian tai siipikarjan lihan, aivan kuten Helsingin yliopiston ravintola- ja kahvilatoimintaa pyörittävä Ylva tiedotteessaan kertoi.
Kysymys ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Naudanlihalla on Virkajärven mukaan muita ympäristöetuja mitä sian ja siipikarjan lihalla ei ole.
Suurin osa eduista liittyy nurmiviljelyyn. Niitä Ylva tai moni muukaan taho ei juuri ota huomioon.
Kotimainen nauta syö Virkajärven mukaan nurmirehuja pyöreästi noin puolet energiantarpeesta. Lisärehuistakin osa on muun tuotannon sivutuotteita.
Sika- ja siipikarja taas käyttää lähinnä suoraan ihmiselle kelpaavia rehuja, tutkija sanoo.
Hänen mukaansa nurmilta tuleva fosforikuormitus on noin puolet keskimääräisen tavallisen peltohehtaarin kuormituksesta.
Nurmi myös suojelee maata tehokkaasti eroosiolta, parantaa maan rakennetta ja lisää tai säilyttää maan hiilivaroja paremmin kuin yksivuotiset kasvit.
Tutkijan mukaan nurmen viljelyllä on myös selkeä rooli biodiversiteetin kannalta.
Hän huomauttaa, ettei Suomessa myöskään käytetä nautojen ruokinnassa soijaa.
– Yleisesti tunnustetaan, että nautaeläinten hyvinvoinnissa on vähemmän ongelmia kuin muissa eläintuotannon muodoissa.
Kansainväliseen tuotantoon verrattuna Suomen naudanlihan hiilijalanjäljen haasteena ovat Virkajärven mukaan orgaanisten maiden hiilidioksidipäästöt. Niiden hallitsemiseen kehitetään parhaillaan hillintäkeinoja.
Virkajärvi kuitenkin myöntää, että länsimaissa kannattaa vähentää kaikkien eläinten lihan syöntiä. Pelkän naudanlihan boikotoiminen ei kuitenkaan ratkaise juuri mitään tai merkitys on hyvin vähäinen.
– Naudanlihan pois jättäminen ruokavaliosta vastaa noin 3–4 prosentin osuutta keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjäljestä, kun maankäytön muutoksia ei huomioida laskuun.
Virkajärven mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta pitäisi myös puhua paljon muustakin kuin lihansyönnistä. Tarjolla on myös huomattavasti tehokkaampia keinoja.
Ihmiset voisivat Virkajärven mukaan saada ilmastonmuutoksen kannalta aikaan paljon enemmän monilla muilla elämäntapamuutoksilla. Yhdeksi keskeisimmäksi keinoksi hän mainitsee fossiilisen energian päästöt.