Maatalousneuvos EU-tukipolitiikan päätavoitteista: “Nuoria tarvitaan alalle“

Maatalouspolitiikka

Uudella rahoituskehyskaudella on tarkoitus lisätä jäsenmaiden harkintavaltaa siinä, miten maataloustukia jaetaan.

Kukin jäsenmaa tekee maataloustuesta strategiasuunnitelman, jonka EU-komissio hyväksyy – tai ainakin periaatteessa voi myös hylätä tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Komission tehtäviin kuuluu myös seurata suunnitelmien toteutusta vuosittain.

Maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että Suomessa esimerkiksi tuotannosta irrotettu perustuki sekä kohdennetut tuet tiettyjen kasvien tai eläinten tuotannolle todennäköisesti jatkuvat nykyisellään.

Myös ympäristö- ja ilmastokorvausjärjestelmä jatkuu, mutta yksittäisiin ehtoihin voi tulla muutoksia.

Yksi EU:n maatalouspolitiikan tavoitteista on lisätä alle 40-vuotiaiden viljelijöiden osuutta. Valosen mukaan tämä on Suomessa hyvin tarpeellista.

–  Sukupolvenvaihdosten edistäminen on ehdottomasti esillä. Nuoria tarvitaan alalle, hän sanoo.

Tuki luomuviljelylle tulee Valosen mukaan hieman kasvamaan.

–  Onko Suomen tavoite juuri 25 prosenttia (viljelypinta-alasta), siinä pitää olla vähän varovaisempi.

Vastoin aiempia odotuksia Suomi on uudella budjettikaudella saamassa noin kuusi prosenttia enemmän EU:n maataloustukia kuin päättyvällä kaudella, kun mukaan lasketaan elvytyspaketin lisärahoitus maaseudun kehittämiseen vuosina 2021–22.

Lisäksi Suomi sai EU:n jäsenyysneuvotteluissa oikeuden maksaa EU-tukien lisäksi kansallisia maataloustukia. Valosen mukaan niillä on täydennetty EU-tukia.

Suomalaisen maataloustuen tulevaa sisältöä on pohdittu maa- ja metsätalousministeriössä vuosina 2019 ja 2020.

–  Ensi keväänä luulisin, että raakaluonnos on valmis, Valonen sanoo.

Tämän jälkeen maataloustukisuunnitelma jatkaa lausuntokierrokselle. Vuoden 2021 loppupuolella se viimeistellään ministeriössä. Alkuvuonna 2022 se on määrä viedä EU-komissiolle.