Nostaako koronakriisi maaseudun arvoa? – Epidemian jälkeen maaseutua ei välttämättä mitätöidä niin voimakkaasti, professori arvioi
Koronavirusepidemia on saanut monet huomaamaan harvaan asuttujen seutujen hyvät puolet nopeasti leviävässä tartuntatautitilanteessa. Sosiaalisessa mediassa on myös korostettu suomalaisen ruuantuotannon ja omavaraisuuden merkitystä kriisin keskellä.
Moni on kysynyt, voisiko koronaviruskriisi kääntää julkista keskustelua maaseutumyönteisempään suuntaan, kun työn tekemisen paikkasidonnaisuuskin menettää merkitystään etätöiden lisääntyessä.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta ei usko, että meneillään oleva kriisi aiheuttaisi mitään isoa mullistusta ajattelutapoihin.
Voimakasta kahtiajakoa se kuitenkin lieventää, Vaattovaara näkee.
– Uskon, että keskustelu saa tämän jälkeen enemmän värejä, eikä se enää niin vahvasti jumiudu siihen olettamukseen, että kaikki suomalaiset ovat muuttamassa kolmeen kaupunkiin tai yksin kerrostaloon.
Vaattovaaran mukaan alueita koskevaa keskustelua on jo pitkään leimannut yksipuolinen näkemys siitä, että ihmisten pakkautuminen muutamaan suureen kasvukeskukseen on vääjäämätön kehityskulku, joka vain tapahtuu.
Yleisen ilmapiirin keskellä on hänen mukaansa jäänyt huomaamatta se, että samaan aikaan moni valitsee myös maaseudun asuinpaikakseen ja ilmastonmuutokseen liittyvä teknologinen kehitys mahdollistaa hajautetumman yhteiskuntarakenteen olemassaolon.
– Tämä kriisi voi antaa aidon mahdollisuuden tarkastella sitä, mitä ihmiset haluavat. Suurimmalla osalla suomalaisista on juuret maaseudulla ja he arvostavat sitä. Omakotitaloasuminen ja luonnonläheisyys ovat myös pitäneet pintansa, vaikka julkinen keskustelu välittää yksipuolista totuutta jostain muusta.
Etätöiden lisääntyessä moni tulee Vaattovaaran mukaan huomaamaan, kuinka vähän aikaa menee esimerkiksi liikkumiseen.
Kaupungistumisen tai kasvissyönnin trendejä koronavirus ei silti tule muuttamaan, Vaattovaara korostaa.
– Luulen kuitenkin, että toisen todellisuuden olemassaolo tunnustetaan jatkossa paremmin eikä maaseudulla asuvia tai heidän asuntojaan aliarvioida ja mitätöidä niin voimakkaasti. Kansainväliset tutkimukset ovat pitkään varoitelleet siitä, että suurimmat kahtiajaot syntyvät aina valtioiden sisään, eivät valtioiden välille.
Tietokirjailija Juha Kuisman mielestä hajautetun yhteiskuntarakenteen arvonnousu riippuu paljon siitä, kuinka kauan koronaviruksen aiheuttama poikkeustila kestää.
Jos etätyöt ja sosiaalisten kontaktien välttelemiset kestävät kuukauden tai kaksi, silloin merkitys jää vähäisemmäksi. Jos poikkeuksellinen tilanne jatkuu kesään tai kesän yli, silloin vaikutukset alueiden arvostukseen voivat olla isompia.
Kuisma uskoo, että koronaviruskriisin jälkeen monet tulevat valitsemaan pysyvämmin monipaikkaisen työskentelyn, kun työnantajienkin ennakkoluulot etätyöskentelyä kohtaan hälvenevät.
Kuisman mukaan moni saattaa esimerkiksi muuttaa kesämökkejään tai vapaa-ajan asuntojaan sellaisiksi, että niissä asutaan ja työskennellään osan vuotta. Moni saattaa myös muuttaa hieman väljemmille vesille.
– Poliittisten päättäjien täytyy nyt tehdä muutoksia, jotka mahdollistavat monipaikkaisuuden paremmin. Sekin on nyt selvää, että optinen kuitu pitäisi vetää koko maahan, sillä vastaavat kriisit tulevat toistumaan.