Nordean Olli Kärkkäinen patistelee poliitikkoja remontoimaan kankean sosiaaliturvajärjestelmän: "On oleellista pohtia, millainen järjestelmä olisi mahdollisimman joustava"
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen, 35, oli nuorena tutkijana turhautunut, kun julkisessa keskustelussa väitettiin, että perustulo tekee työnteosta aina kannattavaa.
Sosiaaliturvan kannustinloukkuihin tutkimuksessaan erikoistunut Kärkkäinen kirjoitti aiheesta 15-sivuisen muistion korjatakseen virheellisiä väitteitä.
– Huomasin, että kukaan ei lue sitä, Kärkkäinen nauraa.
Piti siis tehdä jotain kansantajuisempaa. Kuusi vuotta sitten syntyi ajatus blogin perustamisesta. Viestipalvelu Twitter oli ensin tapa saada blogille lisää lukijoita. Talouden kansantajuistamiselle oli ja on tarvetta. Twitter-profiilissaan itseään palvelevaksi ekonomistiksi kuvailevalla Kärkkäisellä on jo lähes 10 000 seuraajaa.
Sosiaaliturvauudistus on todennäköisesti edessä ensi vaalikaudella.
Sitä ennen Kärkkäinen toivoo poliitikoilta kunnollista keskustelua arvoista ja ihmiskuvasta. Pitääkö ihmisiä potkia töihin? Ovatko he laiskoja vai ahkeria?
Kun puolueiden arvovalinnat ovat selkeästi näkyvillä, voidaan asioista käydä hedelmällistä keskustelua.
Moni puolue on jo esitellyt oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi. Niiden vertaaminen voi luoda harhakuvan, että uudistaminen olisi vain helppo valinta valmiiden mallien väliltä.
– Malleja on vaikea verrata keskenään. Esimerkiksi demarien ja kokoomuksen mallit ovat keskenään hyvin samankaltaisia, paitsi demarien mallissa sosiaaliturvan taso on vähän korkeampi.
Tutkijoiden ja virkamiesten tehtävä on Kärkkäisen mielestä selvittää, mitä eri vaihtoehdot konkreettisesti tarkoittavat. Valintojen tekeminen on poliitikkojen tehtävä.
Erityisesti kolme peruskysymystä odottaa ratkaisua, jos perusturvaa lähdetään uudistamaan. Keskeisin niistä on kysymys vastikkeellisuudesta.
Kärkkäisen mukaan vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat selkeästi enemmän vastikkeettomuutta, kun taas demarit,
kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat selvästi vastikkeellisemmalla linjalla.
Keskustan kanta on Kärkkäiselle kysymysmerkki. Hän on kuullut keskustalaisten suunnasta ristiriitaisia kannanottoja.
– Jos tuki on vastikkeeton, tuen tason pitäisi todennäköisesti olla jonkin verran matalampi. On arvovalinta halutaanko matalampi tuki vastikkeettomana vai korkeampi siten, että siihen sisältyy velvoitteita.
Toinen selkeä jakolinja on universaalius.
Käytännössä kysymys on siitä, halutaanko säilyttää nykyinen järjestelmä, jossa on tarjolla erilaisia etuuksia eri elämäntilanteisiin. Toinen vaihtoehto on yhdistää tuet. Ääripäänä on perustulo, joka olisi kaikille sama.
Monissa malleissa perusturvan päälle maksettaisiin edelleen toimeentulotukea, asumistukea ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
– Nämä kolme etuusmuotoa ovat merkittävimmät syyt kannustinloukkuihin, Kärkkäinen huomauttaa.
Kolmantena poliitikot joutuvat pähkäilemään, pitäisikö sosiaaliturvan perusyksikkö olla yksittäinen henkilö vai kotitalous. Tästä Kärkkäinen ei ennusta suurinta kiistakysymystä.
– Pidemmän aikaa on jo siirrytty yksilökohtaiseen suuntaan.Toisaalta jos perheenjäsenten tuloja ei oteta lainkaan huomioon, järjestelmästä tulee kallis.
Kärkkäinen ei halua ottaa kantaa siihen, kannattaako Suomessa mennä perustulon suuntaan.
Sosiaaliturvan uudistamiselle on kuitenkin selkeä tarve, sillä väestön ikärakenne on muuttunut huolestuttavaan suuntaan.
– Työn murros, automatisaatio ja digitalisaatio ovat selkeitä megatrendejä, mutta kaikki tulevaisuuskuvat ovat epävarmoja. Siksi on oleellista pohtia, millainen järjestelmä olisi mahdollisimman joustava erilaisiin elämäntilanteisiin ja tulevaisuuskuviin. Ainakaan nykyjärjestelmä ei sitä ole.
Myös itsensä työllistäjien määrä on kasvussa. Yrittäjien sosiaaliturva on Kärkkäisen mielestä yksi selkeä erityiskysymys, joka odottaa ratkaisua.
Kannustinloukuistakaan ei ole päästy eroon, vaikka useat hallitukset peräjälkeen ovat perustaneet aiheen tiimoilta työryhmiä.
Erityisesti työttömyysturvan lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea saavat ihmiset ovat herkästi tilanteessa, jossa työ ei tuo tukia suurempia tuloja.
Myös raskas paperityö ja pelko tukien katkeamisesta saattavat johtaa siihen, ettei pätkätyötä jaksa tai uskalla ottaa vastaan.
Keskustavetoisen hallituksen käynnistämä perustulokokeilu on päättymässä joulukuussa. Kärkkäisen odotuksen tuloksia kohtaan ovat maltilliset.
– Kokeilussa työttömyysturvasta tehtiin vastikkeetonta, eli poistettiin velvollisuus hakea työtä. Samalla parannettiin merkittävästi työnteon kannustimia, Kärkkäinen pohtii.
Vielä pitäisi siis selvittää, kummalla on ollut enemmän vaikutusta työllistymiseen.
Kesken kokeilun syntyi mahdollisuus verrata aktiivimallia ja perustuloa, sillä perustulokokeiluun osallistuvat eivät ole aktiivimallin piirissä.
Aktiivimalli saattaa tosin myös sotkea perustulokokeilun tuloksia, koska se muutti verrokkiryhmän tilannetta kesken kaiken.
Kärkkäinen pelkää, että uudet kokeilut voisivat siirtää oikean sosiaaliturvauudistuksen tekemistä. Siksi niiden aika on vasta sitten, kun pöydällä on toteuttamiskelpoinen malli.
Kärkkäisen mukaan kaikkien puolueiden uudistusehdotuksille yhteistä on halu yksinkertaistaa, joustavoittaa ja automatisoida järjestelmää.
Poliitikkojen puheissa vilahtelee taajaan sähköinen tulorekisteri, jonka on tarkoitus keventää työnantajien byrokratiaa korvaamalla muun muassa verohallinnolle, työeläkelaitoksille ja työttömyysvakuutusrahastolle toimitettavia vuosi-ilmoituksia.
Ekonomisti muistuttaa, että alunperin yritysten käyttöön kehitetyn järjestelmän hyödyntäminen sosiaaliturvan tarpeisiin vaatisi jo itsessään tukijärjestelmän remonttia.
Ennen siirtymistä Nordeaan Kärkkäinen ehti työskennellä tutkijana myös eduskunnan sisäisessä tietopalveluissa, jossa pääsi tekemisiin esimerkiksi vihreiden perustulomallin kanssa.
Tutkija huomasi senkin, että puolueet halusivat mielellään teettää laskelmia toisten esittämistä avauksista.
Kärkkäisen mielestä minkään puolueen oma sosiaaliturvamalli ei ole vielä niin hyvällä tolalla, että se antaisi aihetta muiden puolueiden ehdotusten arvosteluun.
Politiikan seuraajille hänellä on yksi neuvo: Jos malli kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, sen vaikutuksia ei todennäköisesti ole arvioitu.
– Aina kun ruutupaperimalleja lähdetään konkretisoimaan, syntyy voittajia ja häviäjiä.
Kärkkäinen kertoo ymmärtävänsä vaikeuden, joka puolueilla on sosiaaliturvan uudistamiseen liittyen.
– Toisaalta pitäisi tehdä toteuttamiskelpoinen uudistus. Toisaalta oman mallin pitäisi olla sellainen, että sillä voi voittaa vaalit.
Jos keskusteluun otetaan mukaan ansioturva, sosiaaliturvan uudistamisesta tulee väistämättä myös kolmikantakysymys.
Sosiaalisessa mediassa keskustelut kuumenevat helposti, mutta Kärkkäinen ei hiilly. Keskustelutyyli on pysynyt vuosien varrella asiallisena.
– Jos toisen sanomisen voi tulkita hyvällä tai pahalla, niin tulkitsen hyvällä.
Talousaiheiden aktiivinen kommentointi on Kärkkäille luontevaa myös nykyisessä työssä. OP-finanssiryhmän pääjohtajan paikalta vastikään eläköitynyt Reijo Karhinen kehui juuri Kärkkäistä hyväksi esimerkiksi asiantuntijuuden jakamisesta somessa.
– Mielestäni kaiken lähtökohtana tulee olla aito halu palvella ja keskustella somessa omana itsenään. Meitä ”palvelevia asiantuntijoita” on nykyisin Twitterissä jo ilahduttavan paljon, mutta aina mahtuu lisää, Kärkkäinen vastasi Karhisen twiittiin.
Haastattelu ilmestyi Suomenmaan viikkolehdessä alun perin 10.8. Lehden voi tilata täältä .