Nimilakia uudistetaan: Kaksiosaiset sukunimet myös Suomeen
Vuonna 1986 voimaan tullutta nimilakia aiotaan uudistaa. Yksi osa uudistusta on, että Suomessakin sallittaisiin kaksiosaiset sukunimet.
Etunimiä koskeva lainsäädäntö säilyisi pääosin entisellään.
Nimilain uudistamisella toteutetaan osaltaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen sääntelyn sujuvoittamista koskevaa kärkihanketta.
Kaksiosaisia sukunimiä on käytössä esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa.
– Lisäksi on olemassa pohjoismainen välinimikäytäntö. Se tarkoittaa, että etu- ja sukunimen välissä on sukunimityyppinen nimi, lainsäädäntöneuvos Salla Silvola oikeusministeriöstä kertoo
Silvolan mukaan kaksiosaisten sukunimien salliminen helpottaisi etenkin niiden perheiden elämää, joissa jommankumman vanhemman kulttuuriin kaksiosaiset sukunimet kuuluvat.
Uudistus tarkoittaisi sitä, että kaksiosaiseen sukunimeen ei enää tarvitsisi erikseen hakea lupaa.
Lapsi voisi saada kaksiosaisen sukunimen, jos vanhemmilla on eri sukunimi.
Aviopuolisot puolestaan voisivat ottaa toinen toistensa sukunimet kaksiosaisen sukunimen osiksi. Nimien ei olisi pakko olla samassa järjestyksessä.
Nimilautakunnan lausuntoa edellyttävien nimenmuutoshakemusten määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana.
Kun vuonna 2000 nimilautakuntaan saapui 480 lausuntopyyntöä, vuonna 2014 saapuneiden lausuntopyyntöjen lukumäärä oli 1042.
Tämä on osaltaan johtanut lausuntokäsittelyn ruuhkautumiseen ja nimenmuutosmenettelyn pitkittymiseen yksittäisen hakijan kohdalla.
Keskimääräinen nimilautakunnan käsittely aika on tällä hetkellä 2–3 kuukautta.
Oikeusministeriön muistiossa ehdotetaan rekisteröityä parisuhdetta koskevan lain muuttamista siten, että rekisteröidyissä parisuhteissa sovelletaan samoja säännöksiä kuin puolison sukunimistä muutenkin.
Etunimiä saisi muistion mukaan edelleen olla enintään kolme.
Etunimiin suositellaan muuten sallivaa suhtautumista, mutta naisten nimiä tulisi edelleen antaa tytöille ja miesten nimiä pojille.
Uudistuksen taustalla on kansainvälistyminen, perherakenteiden muutos sekä tarve entistä yksilöidympään nimenantoon. Lisäksi henkilötunnus on nykyisin merkittävämpi yksilöintiväline kuin etu- ja sukunimet.
Muistioon on pyydetty lausuntoja muiden muassa maistraateilta, yhdenvertaisuusvaltuutetulta, useilta perhe- ja lapsiasiajärjestöiltä sekä kirkkohallitukselta.