Naton turvatakuut ovat ennallaan, katsovat puolustusvaliokunnan Autto ja Savola

Grönlanti

Sotilasliitto Naton viides artikla on täysin voimassa Grönlannin hallinnasta käydystä keskustelusta huolimatta, katsovat eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) ja varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).

Viides artikla velvoittaa jäsenmaan auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenmaata.

Auton mukaan Grönlannin valtioyhteydestä päättäminen kuuluu vain grönlantilaisille ja tanskalaisille.

Autto myönsi puolustusvaliokunnan kokouksen jälkeen eduskunnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että tilanne kansainvälisessä politiikassa on täysin poikkeuksellinen ja diplomaattinen kiista Grönlannista liittokunnan sisäisenä asiana on ennen kuulumaton.

– Onneksi tilanne on se, että tässä on toistaiseksi käytetty sanan säilää, ja sitä vahventamaan on esitetty näitä kauppapoliittisia toimia. Näin ollen Naton viides artikla on täysin voimassa, Yhdysvallat ei ole millään lailla indikoinut, etteikö Naton viidennen artiklan mukaisesti puolustusliiton jäsenmaita ja sen aluetta puolustettaisi niin, että hyökkäys yhtä vastaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan, Autto tulkitsi.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) totesi myös, että viides artikla on luonnollisesti voimassa.

– Tätä keskustelua meidän pitää nyt käydä kaikilla tasoilla. Päämiehet käyvät sitä Davosissa tälläkin hetkellä, ministerit käyvät omalla tasollaan.

Savola sanoi käyvänsä lähiviikkoina keskusteluja aiheesta myös pohjoismaisten Nato-parlamentaarikkojen kanssa.

Autto myönsi, että Yhdysvaltain hallinto on viime aikoina toiminut aiemmasta poikkeavilla tavoilla. Suomi lähtee kuitenkin hänen mukaansa siitä, että puolustusyhteistyössä pystytään nyt ja jatkossa etenemään suunnitelmien ja sovitun DCA-yhteistyön pohjalta.

– Suomella on myös erittäin merkittäviä ase- ja asejärjestelmähankintoja meneillään Yhdysvalloista. On todella tärkeää oman puolustuskykymme ja koko Naton eurooppalaisen pilarin kannalta, että nämä etenevät suunnitellusti ja toivotulla tavalla.

Savolan mukaan Suomi on pieni maa, jonka pitää luottaa siihen, että sopimukset joita on tehty, pitävät.

-Itse luotan ainakin siihen, että sopimukset pitävät.

Autton mukaan puolustusvaliokunta kutsuttiin koolle eduskunnan istuntotauon aikana, koska maailmalla on joulun jälkeen tapahtunut paljon sellaista, jolla on vähintään välillisesti vaikutusta myös Suomen puolustukselle.

Autton mukaan huoli arktisen alueen turvallisuudesta on Suomelle ja koko liittokunnalle yhteinen. Sen sijaan Grönlannin liittäminen osaksi Yhdysvaltoja ei käy, ja alueen turvallisuutta voidaan vahvistaa muutenkin.

Suomellakin on edessä osallistuminen harjoituksiin alueella Tanskan kutsumana. Kaksi suomalaista yhteysupseeria on Grönlannissa valmistelutöissä jo nyt.

Savolan mukaan Suomen linja on hyvin selvä.

– Me tuemme Tanskan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. Ja Grönlannin tulevaisuudesta päättäminen kuuluu grönlantilaisille itselleen ja Tanskalle, ei kenellekään muulle.

Autto muistutti, että Yhdysvaltain läsnäoloa kiistelyn kohteena olevassa Grönlannissa on vähennetty merkittävästi sitten kylmän sodan.

– Sen vuoksi voidaan todeta, että Yhdysvaltain läsnäoloa voidaan tuntuvasti lisätä ja Yhdysvaltojen pitäisi ottaa myönteisenä signaalina se, että Euroopan maat ovat nyt vahvistamassa arktista turvallisuutta.

Autto ei avannut tarkemmin sitä, mitä puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) valiokunnalle pohjoismaisten puolustusministerien Grönlanti-puheista ja -suunnitelmista kertoi.

– Pohjoismailla on tässä yhteinen näkemys ja toimintalinja tukea kansainvälistä oikeutta, suojata Tanskan suvereniteettia ja vahvistaa Nato-liittokuntaa. Kaikki toimintamme tähtää siihen, hän summasi.