Näkökulma: Vihreät lähtevät poliittiseen kokeiluun, jonka onnistumisesta ei ole takeita
Johtajuus- ja kannatuskriisissä rypeneiden vihreiden kasvoilta paistoi helpotusta ja uutta toivoa, kun konkaripoliitikko Pekka Haavisto taputettiin ja kukitettin puolueen johtoon äänestyksen jälkeen.
Puoluevaltuuskunnassa käytyyn puheenjohtajavaaliin ei tosin liittynyt enää isompaa jännitystä. Haaviston valinta tiedettiin varmaksi heti kun hän ilmoitti olevansa käytettävissä tehtävään.
Äänestystulos oli tosin odotettuakin selvempi, kun Haavisto löi vastaehdokkaansa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon murskaluvuin 40-1.
Alanko-Kahiluoto saattoi tehdä puolueelle palveluksen laittamalla itsensä likoon kisassa, josta melkein kaikki muut vihreiden kärkipoliitikot kieltäytyivät. Äänestystulos ei tosin lupaa urakehityksen kannalta hyvää, eikä osallistuminen kisaan Japanin-lomalta videoyhteydellä ollut kovinkaan onnistunut veto.
Puolueen puheenjohtajan valitseminen suljettujen ovien takana ei ole aivan tavallista, mutta tässä tilanteessa ymmärrettävää. Jälkipyykkiä terveyssyistä tehtävästään luopuneen edellisen puheenjohtajan Touko Aallon kaudesta ei haluttu julkisuuteen.
Eduskunta- ja eurovaalipaineissaan vihreät joutuivat turvautumaan nyt kokeneimpaan aktiivipoliitikkoonsa. Kokeilu on mielenkiintoinen useammastakin syystä, eikä sen lopputuloksesta ole mitään varmuutta.
Puheenjohtajavaihdoksiin näin lähellä eduskuntavaaleja ei ole totuttu, eikä entisillä puoluejohtajilla ole ollut tapana palata puolueensa johtoon. Säännön vahvistava poikkeus on Väinö Tanner, joka palasi SDP:n puheenjohtajaksi vielä vanhoilla päivillään vuonna 1957, jokseenkin katastrofaalisin seurauksin.
Kiinnostavinta vihreiden kokeilussa on kuitenkin tehtävän pätkäluonne. Haavisto luotsaa puoluetta vain kesällä pidettävään puoluekokoukseen asti vaalien ja hallitusneuvottelujen yli.
Ulkopolitiikkaan jo pitkään keskittynyt Haavisto, 60, on kiistatta suosittu poliitikko ja hyvä keskustelija. Hän joutuu kuitenkin terästäytymään tuntuvasti muillakin politiikan sektoreilla pitääkseen vihreät pinnalla ja puheenaiheena eduskuntavaaleissa.
Viime presidentinvaaleissa Haavisto tuli kunniakkaasti toiseksi 12,4 prosentin kannatuksella, mutta suoritus näytti väsähtäneeltä verrattuna vuoden 2012 vaaleihin ja Haavisto-ilmiön tähtihetkiin.
Eduskuntavaalit ovat myös presidentinvaaleja paljon kovempi laji, jossa usein viihtyvät ärhäkät oppositiopoliitikot – kuten vaikkapa samoista äänestäjistä kilpailevan vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Hallitusneuvotteluihin vihreillä on sinänsä hyvät saumat, ellei täyttä romahdusta vaaleissa tule.
Kahden suurimman puolueen kannatus ei riittäne nytkään enemmistöön eduskunnassa, joten ainakin yhdelle täydentävälle keskisuurelle puolueelle on tilaa. Saattaa tosin olla, että vihreiden suhde ydinvoimaan tulee jälleen selvitettäväksi, sillä puolue on lähtenyt jo kahdesti hallituksesta kesken kauden ydinvoimapäätösten vuoksi.
Haavisto ei tuoreeltaan valintansa jälkeeen lähtenyt ennakoimaan, miten puolue Fennovoiman Pyhäjoen laitoksen varsinaiseen rakennuslupaan tai Fortumin Loviisan voimaloiden korvaamiseen suhtautuu.
Jos Haavisto onnistuu tehtävässään ja vihreät nousee hallitukseen kolmospuolueeksi, Haavistolle itselleen saattaisi olla tarjolla hänelle hyvin sopiva ulkoministerin salkku. Sen hän voisi kenties pitää, vaikka puolueen puheenjohtaja kesäkuussa vaihtuu.
Äänestäjän kuluttajasuojan kannalta ei ole tietenkään paras mahdollinen tilanne, ettei vihreiden tulevan ”oikean” puheenjohtajan nimi ole tiedossa sen kummemmin kevään eduskunta- kuin eurovaaleissakaan.
Aallon luopumisen jälkeen käydyn keskustelun pohjalta näyttää kuitenkin melko selvältä, että miesten johdossa kohta kaksi vaalikautta ollut puolue valitsee seuraavaksi puheenjohtajakseen naisen.
Näillä näkymin vaihtoehtoja on kaksi, puolue-eliittiin jo pidempään kuulunut kansanedustaja Emma Kari ja nosteessa oleva varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.
Ohisalo olisi mitä ilmeisimmin valittu pätkäpuheenjohtajaksi jo nyt, jos tehtävä olisi kiinnostanut. Kansanedustajan valtakirjan hankkiminen meni kuitenkin edelle.