Näkökulma: Temppuilu ehdokkailla nakertaa entisestään eurovaalien laihaa suosiota
Vasemmistoliiton temppuilu tuplaehdokkailla haiskahtaa ylimieliseltä äänestäjien aliarvioimiselta. Myös kristilliset ja perussuomalaiset ovat eduskuntavaalien jälkeen täydentäneet ääniharavilla eurovaalien ehdokaslistojaan.
Puolueiden piti torstaina jättää ehdokaslistansa europarlamenttivaaleihin. Keskusta ei sortunut aliarvioimaan äänestäjiä tuplaehdokkailla.
Eduskuntaan sunnuntaina äänestetty vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen ilmoitti jo, ettei mene europarlamenttiin, vaikka hänet sinne toukokuussa uudelleen valittaisiin.
Kyllösen puoluetoveri Hanna Sarkkinen sanoo Kansan Uutisten haastattelussa, että on eurovaaleissa keräämässä ääniä puolueelle.
Aika opportunistista, varsinkin kun ilmeisesti päätös hänen euroehdokkuudestaan tehtiin vasta eduskuntavaalitulosten rohkaisemana. Sarkkinen keräsi Oulun vaalipiirissä 11 000 ääntä.
– Minulla meni eduskuntavaalit tosi hyvin. Siinä mielessä se on luonteva asia. Itse olen ensisijaisesti puolueen eteen tekemässä vaalivoittoa ja -työtä.
Tämä on yhteinen ponnistus, Sarkkinen kertoo Kansan Uutisille.
Sarkkinen sanoo Helsingin Sanomille , ettei ole varma ottaako mepin paikan, jos tulee valituksi.
Kyllönen on ainakin rehellinen, kun kertoo suoraan, ettei hänellä ole aikomustakaan mennä parlamenttiin. Moni muu tuplaehdokas panttaa tätäkin tietoa, eikä se ole reilua äänestäjiä kohtaan.
Tällainen voitonhuumassa syntynyt äänten kalasteluidea voi ajaa puolueen etua ja ehkä ehdolla olevan puoluekaverinkin, jonka läpimenoa tuplaehdokas haluaa avittaa.
Äänestäjän näkökulmasta se on vähintäänkin kyseenalaista. Kansalaiset äänestävät eurovaaleissa usein nimenomaan ehdokasta, ei puoluetta. Nyt Kyllöselle ja Sarkkiselle annetut äänet ovat nostamassa parlamenttiin jotain toista.
Kristillisilläkin on omat tuplaehdokkaansa. Puolue tiedotti torstaina, että puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Essayah ja KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Peter Östman osallistuvat eurovaaleihin. Helsingin Sanomien mukaan Essayah olisi ottamassa vastaan parlamenttipaikan.
Mutta jos puolue nousee hallitukseen, silloin tilanne voi muuttua.
Tuplaehdokkaita löytyy myös vihreiltä. Esimerkiksi puolueen uusista kansanedustajista Iiris Suomela on myös EU-vaaliehdokas, samoin Bella Forsgrén, Saara Hyrkkö.
Iltalehden mukaan kolmikko ei ota suoraan kantaa siihen, mitä tekevät, jos heidät valittaisiin parlamenttiin.
Millaisen kuvan tällainen kuurupiilo antaa kansalaisille politiikasta ja eurovaaleista?
Perussuomalaiset latasivat eurovaalilistalle torstaina kuusi sunnuntaina valittua kansanedustajaansa ja tässä joukossa on neljä puolueen ääniharavaa Teuvo Hakkaraisen, Laura Huhtasaaren, Mauri Peltokankaan sekä Sebastian Tynkkysen. Heistä Tynkkynen ilmoitti, että aikoo ottaa parlamenttipaikan vastaan.
Perussuomalaiset heittävät aina tilaisuuden tullen lokaa toisten päälle ja ilkeilevät hillotolpista, joten se velvottaisi puoluetta kertomaan äänestäjille edes ehdokkaiden suunnitelmat.
Entä jos kaikki puolueet toimisivat näin tarkoitushakuisesti? Eurovaalilistat parsittaisiin kokoon eduskuntavaalien ääniharavilla ja eurovaalien jälkeen seulottaisiin pois kieltäytyjät. Sen jälkeen tiedettäisiin vasta, ketkä parlamenttiin lopulta menevät.
Eurovaalit eivät ole nauttineet kansalaisten keskuudessa suurta suosiota. Demokratian kannalta tämä on todellinen ongelma, sillä Euroopan parlamentin päätökset vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Kahdessa edellisessä vaalissa äänestysprosentti on kuitenkin noussut häthätää 40 prosenttiin.
Sarkkinenkin huomauttaa Kansan Uutisille, ettei Suomessa ymmärretä, kuinka tärkeistä vaaleista on kysymys.
Iltalehden haastattelema valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta näkee tuplaehdokkuudet lähinnä puolueiden vaalitaktikointina.
– Euroopan parlamentin vaaleja on tosiaan nimitetty aiemmin toisen asteen vaaleiksi ja nyt se korostuu, jos tällaista poliittista peliä tehdään eurovaalien avulla, Ruostetsaari kertoo Iltalehdelle .
Toinen kysymys on sitten kansalaisten politiikkaan liittyvät mielikuvat. Politiikka ja ja poliitikot eivät nauti kyselytutkimuksissa kansalaisten arvostusta, vaan poliisi ja armeija keikkuvat mielipidekyselyn kärkipaikoilla.
Millaisen kuvan tällainen kuurupiilo antaa kansalaisille politiikasta ja eurovaaleista?