Analyysi: Keskusta puolustaa Kaakkois-Suomessa viittä paikkaansa – perussuomalaisten menestys on vaalipiirin suuri arvoitus
Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on luvassa mielenkiintoiset vaalit. Keskustan kannalta on tärkeää, kuinka hyvin pystytään keräämään Helsingin vaalipiiriin muuttaneen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen viime vaalien äänisaalis. Vaalipiirin paikkajaossa on iso kysymysmerkki se, kuinka käy nykyisten ja entisten perussuomalaisten.
Valtakunnallisissa mielipidemittauksissa on keikkunut ykkösenä SDP. Ylen tammikuun mittauksessa (10.1.) demareiden lukema oli 21,2, mutta puolueen kannatus on hiipunut kahden tuoreimman mittauksen mukaan yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. Toisena oli kokoomus (19,6) ja keskusta piti kolmossijaa (16,1).
Keskustan kannatus oli kääntynyt Ylen joulukuun mittauksessa (7.12.) puolen prosenttiyksikön nousuun, mutta tuoreimmat luvut näyttävät 0,9 prosenttiyksikön alamäkeä. Taloustutkimuksen mukaan lasku tuli pääosin vanhan Oulun läänin alueelta.
Perussuomalaisten kannatus nousi tuoreimmassa mittauksessa 2,1 prosenttiyksikköä. Nousu näyttää ajoittuvan joulukuulle, kun uutisoitiin Oulun alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä. Mittauksen virhemarginaali oli 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Gallupit eivät vaaleja ratkaise, mutta osaa äänestäjistä houkuttaa hakeutua povatun voittajan kelkkaan ja suosiolliset gallupluvut luovat positiivista henkeä vaalikampanjaan. Vaalitutkija Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta lisää, että myös puheenjohtajan onnistuminen vaalikeskusteluissa luo nostetta.
– Vuoden 2015 vaaleissa oli Sipilä-ilmiö, mutta tutkimusten mukaan keulakuvan itsenäistä merkitystä hivenen liioitellaan, hän pohtii.
Keskustalle ei ole tulossa helppoja vaaleja Kaakkois-Suomen vaalipiirissä, mutta viiden kansanedustajapaikan pitäminen voi olla mahdollista, jos vain Tiilikaiselta jäävät äänet kerätään kotiin. Vaalireessä painaa luonnollisesti hallitusvastuu, joten kampanjoinnissa täytyy onnistua hyvin.
Westisen mukaan on erittäin todennäköistä, että demarit olisivat ottamassa takaisin perussuomalaisille menettämiään asemiaan teollisuuspaikkakunnilla. Kaakkois-Suomessa se tarkoittaisi paikkamäärän nousua neljästä ainakin viiteen.
Hiipuvista gallupeista huolimatta demarit kulkevat ainakin vielä kohti vaalivoittoa.
Pakkaa sotkee se, että perussuomalaisten menestystä on vaikea arvioida. Viime vaaleissa perussuomalaiset sai neljä kansanedustajaa, mutta puolueen hajaannuksen myötä kaksi heistä on vaihtanut ryhmää: työministeri Jari Lindström loikkasi sinisiin ja Kaj Turunen kokoomukseen. Jäljelle jääneistä perussuomalaisista vahvimmin jatkokaudessa on kiinni Juho Eerola.
Sinisten tilanne näyttää Kaakkois-Suomessa vaikealta. Lindström nousi viime vaaleissa piirin äänikuninkaaksi liki 10 000 äänellä, mutta tällä kertaa kyse on siitä, kuinka alas hänen äänimääränsä putoaa. Puolue tarvitsisi ehdokkaan läpimenoon arviolta 12 000–13 000 ääntä. Se voi olla liki mahdoton tehtävä.
Vihreiden valtakunnallinen noste on vielä kaukana korkeimmista gallupluvuista. Viimeksi puolue sai Kaakkois-Suomesta yhden kansanedustajan, ja nyt näyttäisi, ettei heidän paikkalukunsa muutu.
Kokoomus on kiinni viime vaalien tapaan ainakin kolmessa kansanedustajapaikassa. Puolueen ehdoton kärkiehdokas on oikeusministeri Antti Häkkänen. Ex-ministeri Lenita Toivakka ei ole enää mukana, joten kokoomuksen edustajajoukko uusiutuu varmimmin.
Keskustan istuvista kansanedustajista ehdolla ovat Kaakkois-Suomen vaalipiirissä eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna Kosonen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Markku Pakkanen sekä Ari Torniainen.
Istuvat kansanedustajat ovat vahvoilla, mutta Kaakkois-Suomesta voi nousta Arkadianmäelle uusiakin kasvoja, ainakin jos keskusta onnistuisi pitämään paikkamääränsä.
Monesta muusta vaalipiiristä poiketen keskustalla on Kaakkois-Suomen ehdokaslistalla naisenemmistö – kymmenen naista ja seitsemän miestä. Lista on ammattien ja alueellisenkin jakautumisen puolesta monipuolinen.
Etelä-Karjalan Keskustanuoret ovat kritisoineet maakuntansa listaa nuorten ehdokkaiden puutteesta. Koko vaalipiirin osalta tilanne ei ole yhtä synkkä. Listalta löytyy toki vain yksi parikymppinen eli Laura Hämäläinen, mutta kolmekymppisiä on jo neljä.
Monipuolisella listalla on voimansa. Vaalitutkija Westinen muistuttaa, että tutkimuksissa on kiistatta havaittu peilikuvaäänestämisen suosio.
– Vaikkapa nuori nainen etsii usein listoilta nuorta naista ja jos jonkun puolueen listalla heitä ei löydy niin helposti, se puolue sulkeutuu listoilta, vaikka muuten olisikin ideologisesti kuviteltavissa oleva vaihtoehto.
Vaalipiiriin saadaan uusi äänikuningatar tai -kuningas. Häkkänen on vahvoilla, samoin Leppä. Leppä sai viime kerralla yli 9 300 ääntä, Häkkänen reilut 6 200.
Tähän kamppailuun voisi nousta onnistuessaan vaikkapa keskustalta Kosonen. Hän sai viimeksi noin 6 600 ääntä. Demareista vahvoilla on ainakin viime vaaleissa yli 9 700 ääntä kerännyt Sirpa Paatero.
Laaja Kaakkois-Suomi ei ole ehdokkaille helppo vaalipiiri. Vahvimmilla ovat ehdokkaat, jotka vetoavat yli maakuntarajojen, kuten Häkkänen ja Tiilikainen viime vaaleissa.
Mutta omankin maakunnan äänillä pärjää, sillä ainakin vielä viime vaaleissa äänestäjät luottivat oman seutunsa ihmiseen.
– Noin 85 prosenttia kymenlaaksolaisista äänesti kymenlaaksolaista ehdokasta, 86 prosenttia eteläsavolaisista äänesti eteläsavolaista. Etelä-Karjalassa luku oli 78 prosenttia, listaa Westinen.
Kiinnostava kysymys on myös tuleva äänestysprosentti. Vuonna 2015 se oli Kaakkois-Suomen vaalipiirissä 66 prosenttia.
Analyysiä varten on haastateltu myös keskustan Kymenlaakson piirin toiminnanjohtajaa Sami Porkkaa, Etelä- ja Itä-Savon piirien toiminnanjohtajaa Ulla-Riitta Juutia sekä Karjalan piirin toiminnanjohtajaa Matti Kuittista.