Näkökulma: Hallituspöydän kaatuminen laittaa vaalikuviot uusiksi – kakkossijasta alkaa hurja kamppailu
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) päätös kaataa hallitus sote-uudistuksen kariutumiseen vain kuukausi ennen vaaleja oli erittäin dramaattinen veto, jota kukaan ei tainnut enää odottaa soten syvistä vaikeuksista huolimatta.
Varsinaisiin poliittisiin kysymyksiin hallitukset eivät ole kaatuneet vuosikymmeniin, mutta muuten kyllä: toistaiseksi viimeinen ehjän vaalikauden istunut hallitus on pääministeri Paavo Lipposen (sd.) jälkimmäinen sateenkaarikokoonpano, joka istui täydet neljä vuotta 1999–2003, vihreät hallitustaipaleen varrelle tosin menettäneenä.
Kesärannan karussa tiedotustilaisuudessa Sipilästä paistoi aito ja syvä pettymys hallituskauden suurimman hankkeen kaaduttua.
Maan nostaminen taloudellista suosta ei epäonnistumisen hetkellä näyttänyt juuri nyt lämmittävän, vaikka pääministeri muisti ohimennen asian mainitakin.
Vaikka oppositio alkoi heti levittää omaa narratiiviaan pelkästä keskustan vaalitempusta, Sipilä näytti kovalla päätöksellään olevansa ”tulos-tai-ulos”-puheidensa mittainen mies ja kantavansa poliittisen vastuun, kun sen paikka on.
Maan asioiden hoidon kannalta hallituksen ennenaikaisella erolla on tuskin juuri mitään merkitystä. Hallitus on jo esityksensä eduskunnalle antanut, ja juoksevat asiat hoitunevat niin valtioneuvoston linnassa kuin Brysselissäkin. Kesällä alkavan EU-puheenjohtajuuden valmistelua olisi pitänyt hoitaa huhtikuusta lähtien joka tapauksesaa toimitusministeristön voimin.
Kuukauden päästä käytäville eduskuntavaaleille hallituksen kaatumisella kalkkiviivoilla voi sen sijaan olla hyvinkin dramaattisia ja vielä ennakoimattomia seurauksia.
Tähän saakka päähallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat olleet eräänlaisia toistensa panttivankeja sote- ja maakuntauudistuksen tulenarkuuden vuoksi. Keskusta pääsee nyt kuitenkin henkisesti irti puoluetta kangistaneesta pääministeripuolueen asemastaan.
Samalla keskusta alkanee vetää hajurakoa vaikkapa kokoomuksen ajamaan laajaan palvelujen valinnanvapauteen, joka kaatoi koko sote-uudistuksen ja jota puolue ei alun perinkään tällaisenaan halunnut. Kokoomus puolestaan avannee vastaavasti oman sanaisen arkkunsa keskustan 18 maakunnan mallista.
Tuoreimmassa Ylen puoluegallupissa suurin oppositioryhmä SDP oli jo kaukana karussa kokoomuksesta ja keskustasta ja vihreät ja perussuomalaiset jo aivan 14 prosentin lukemiin vajonneen keskustan tuntumassa.
Oppositiopuolueet saanevat soten kaatumisesta kannatukseensa lisäbuustin, mutta sijoista 2–5 taitaa tulla vielä hurja kamppailu – myös kahden nyt kaatuneen hallituksen pääpuolueen kesken.
Asetelmia kahvipöydissä pohdiskellessa kannattaa noteerata, että Ylen viime mittauksessa kakkospaikalla olevalla kokoomuksella ja kolmossijaa pitävällä keskustallakin oli eroa vain 2,1 prosenttiyksikköä – hiuksenhienosti yli kyselyn virhemarginaalin.