Näkökulma: Etlan raportti on karvasta kalkkia oppositiolle – puolet työpaikkojen lisäyksestä Sipilän hallituksen ansiota
Hallituksen kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisäävät uudistukset selittävät noin puolet työpaikkojen lisäyksestä hallituskauden aikana, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan raportti kertoo.
Siis 50 000–60 000 uutta työpaikkaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen piikkiin. Ja vieläpä kovan vastustuksen ja porun saattelemien uudistusten ansioista.
Tämä on uutinen puheenjohtaja Antti Rinteelle (sd.), joka on lupaillut maita ja taivaita pääministerin salkkua tavoitellessaan. Vappuhuumassa annettu sadan lisäeuron lupaus eläkkeisiin on toki kutistunut jo 30 euroon, ja edellytykseksi on asetettu suotuisa talouskasvu.
Mutta tässäpä se pulma piilee.
Rinne antaa ymmärtää, että talouskasvu on hallituksen toimista riippumaton ilmiö, ikään kuin lahjaksi annettu. Tai huonoa tuuria silloin, kun käyrät painuvat lattiaa kohden, kuten edellisen hallituksen kaudella, Rinteen ollessa valtiovarainministeri.
Mutta näin ei ole, Etlan tutkijat todistavat. Eikä asialla ole mikään heittosakki, vaan kuusi ansioitunutta ekonomistia: muun muassa toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja tutkimusjohtaja Mika Maliranta.
– Havaitsimme, että Suomen kustannuskilpailukyky on selvästi parantunut kiky-sopimuksen ansiosta. Tämän lisäksi on toteutettu rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat lisänneet työn tarjontaa, kertoo Vihriälä tiedotteessa.
Kilpailukykysopimus ja muut uudistukset eivät raportin mukaan selitä kaikkea talouden noususta, vaan taustalla on useita samanaikaisia seikkoja. Vientimarkkinoiden vetokaan ei riitä selittämään Suomen kasvun nopeutumista suhteessa vertailumaihin.
Suomen hyvät luvut eivät siis synny itsestään maailman talouskasvun imussa, vaan siihen vaaditaan oikeita päätöksiä ja omia toimia.
Myös Rinteen mahdollisen hallituksen pitäisi ensin saada aikaan kasvu, jonka hedelmiä voitaisiin sitten jakaa. Ei toisinpäin, kuten oppositioleirissä mielellään ajatellaan.
Antti Rinne antaa ymmärtää, että talouskasvu on hallituksen toimista riippumaton ilmiö, ikään kuin lahjaksi annettu.
Tärkeintä on työllisyys.
Etlan raportin mukaan työllisyysaste on mahdollista nostaa nykyisestä noin 72 prosentista 75 prosenttiin seuraavalla hallituskaudella. Se mahdollistaisi kahden prosentin talouskasvun jatkumisen. Tämä vaatii kuitenkin lisää rakenneuudistuksia.
– Uudella kikyn tapaisella kustannustason alentamisella tuskin kuitenkaan voidaan lisätä työllisyyttä jatkossa, joten työn tarjontaa lisääviä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia on syytä jatkaa, Vihriälä arvioi.
Siinäpä haastetta uudelle hallitukselle, joka tämän hetken galluppien mukaan näyttäisi olevan punavihreä. Millaisia rakenneuudistuksia olisi luvassa, jos gallupit kääntyisivät todeksi?
Eipä hyvältä näytä. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden puheiden ja vaihtoehtobudjettien perusteella tulossa olisi menojen kasvua, jonka peittämiseen tarvitaan roimasti lisää veroja. Tämä konsti taloutta tuskin piristää. Työpaikkojen lisäyksestä puhumattakaan.