Näin Trump on kostanut vihollisilleen – "Tämä on vasta alkua"
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kohdistanut ennennäkemättömän laajat kostotoimet vihollisinaan pitämiään ihmisiä vastaan toisen kautensa ensimmäisen sadan päivän aikana, uutistoimisto Reuters kirjoittaa.
Kostotoimien kohteeksi ovat joutuneet muun muassa entiset tiedusteluviranomaiset, jotka tutkivat Trumpin vuoden 2016 presidenttikampanjan väitettyjä Venäjä-yhteyksiä sekä lakitoimistot ja syyttäjäviranomaiset, jotka työskentelivät Trumpia vastaan nostettujen rikossyytteiden parissa vuosina 2021−2024.
Reutersin mukaan Trumpin toimet osoittavat, että hänen toistuvat kampanjalupauksensa poliittisesta kostosta olivat kaikkea muuta kuin retorisia. Hänen toimiensa nopeus ja laajuus ovat silti yllättäneet monet.
Trump on usuttanut valtion hallintokoneiston häntä loukanneiden ihmisten ja instituutioiden kimppuun voimalla ja laajuudella, joka hakee vertaistaan Yhdysvaltain presidenttikausien historiassa.
− Ei ole epätavallista, että presidenteillä on vihollisia. Epätavallista on, että presidentti käyttää koko liittovaltion hallintoa, ei vain sulkeakseen jonkun pois, vaan rangaistakseen heitä suoraan, sanoo presidenttihistorioitsija Jeremi Suri Texasin yliopistosta.
Trump on käyttänyt vihollisiaan vastaan erityisesti toimeenpanomääräyksiä eli asetuksia, joita presidentit käyttävät tyypillisesti ohjaamaan politiikan prioriteetteja.
Asetuksilla Trump on poistanut kriitikoiltaan turvallisuusselvityksiä ja liittovaltion turvatoimia, evännyt heiltä pääsyn liittovaltion rakennuksiin ja ohjannut liittovaltion virastoja aloittamaan heistä tutkintoja. Hän on myös erottanut epälojaaleina pitämiään oikeusministeriön virkamiehiä.
Oikeusministeriö on irtisanonut tai alentanut kymmeniä virkamiehiä, syyttäjiä ja FBI-agentteja, jotka tutkivat Trumpin kannattajien hyökkäystä Yhdysvaltain kongressitalolle 6. tammikuuta 2021.
Trump on määrännyt tutkintoja myös useista entisistä virkamiehistä, jotka kyseenalaistivat hänen valheelliset väitteensä vuoden 2020 presidentinvaaleista. Trump väitti, että vaalivoitto olisi ”varastettu” häneltä, eikä ole edelleenkään tunnustanut tappiotaan Joe Bidenille.
Aiemmin huhtikuussa Trump määräsi oikeusministeriön aloittamaan rikostutkinnan kahdesta hallintonsa entisestä virkamiehestä, Chris Krebsista ja Miles Taylorista, jotka ovat arvostelleet häntä julkisesti. Heiltä poistettiin myös turvallisuusluokitukset.
Trump on poistanut turvallisuusluokitukset myös 50 entiseltä kansallisen turvallisuuden virkamieheltä, joiden allekirjoittaman kirjeen mukaan tiedot Joe Bidenin pojan Hunter Bidenin tietokoneen sisältämästä epäilyttävästä materiaalista olivat peräisin Venäjältä.
Turvallisuusluokitukset on poistettu myös kaikilta kolmelta demokraatilta, jotka kampanjoivat Trumpia vastaan presidentinvaaleissa: Bidenilta, Hillary Clintonilta ja Kamala Harrisilta.
Trump on poistanut liittovaltion turvatoimet entiseltä kansallisen turvallisuuden neuvonantajaltaan John Boltonilta, joka oli julkaissut häntä arvostelevat muistelmat. Boltonille oli myönnetty Yhdysvaltain salaisen palvelun suojaus sen jälkeen, kun Iran oli uhannut hänen henkeään.
Trump poisti turvatoimet myös Yhdysvaltain tartuntatauti-instituutin johtajalta Anthony Faucilta, jonka kanssa hänellä oli ollut ensimmäisen presidenttikautensa aikana erimielisyyksiä koronan torjuntatoimista. Fauci ja hänen perheensä ovat saaneet vuosien ajan tappouhkauksia.
Trump on ottanut tähtäimeensä myös useita lakifirmoja, jotka ovat aiemmin edustaneet hänen vastustajiaan. Asetukset muun muassa rajoittavat toimistojen asianajajien pääsyä liittovaltion rakennuksiin ja lakkauttavat toimistojen sopimuksia liittovaltion virastojen kanssa.
Asetusten kohteena olevista asianajotoimistoista Perkins Coie -toimisto edusti vuonna 2016 Hillary Clintonin presidenttikampanjaa.
Kostoimet kohdistuvat myös WilmerHale-toimistoon, jossa aiemmin työskennellyt Robert Mueller tutki erikoissyyttäjänä, oliko Trumpin vuoden 2016 kampanjalla sopimattomia yhteyksiä Venäjään.
Covington & Burling -toimisto puolestaan edustaa Jack Smithiä, Bidenin hallinnon aikana nimitettyä erikoissyyttäjää, joka nosti rikossyytteet Trumpia vastaan kahdessa rikosoikeudellisessa kokonaisuudessa.
Näiden kolmen toimiston lisäksi Trump on allekirjoittanut asetukset kahta muuta lakifirmaa koskien. Reutersin mukaan yhdeksän lakitoimistoa on välttänyt rangaistuksen tekemällä Trumpin kanssa sopimuksen ja lupaamalla tehdä hänen hallinnolleen yhteensä lähes miljardin dollarin arvosta pro bono -työtä.
Reutersin mukaan Trump on myös käynnistänyt kolme liittovaltion tutkintaa Mainen osavaltion demokraattikuvernöörin Janet Millsin kanssa käymänsä suullisen kiistan jälkeen. Mills kieltäytyi noudattamasta Trumpin hallinnon määräystä, joka kieltää osavaltioiden urheilukisoista transsukupuoliset urheilijat.
Konfliktin jälkeen Trump vaati Millsiltä ”voimallista anteeksipyyntöä” ja oikeusministeriö lähetti Millsille kirjeen, jonka mukaan häntä ”on varoitettu”. Maatalousministeri Brooke Rollins ilmoitti, että osa Mainen koulujen rahoituksesta on jäädytetty, varoittaen samalla, että ”tämä on vasta alkua”.
Yhdeksän päivää myöhemmin oikeusministeri Pam Bondi kertoi, että oikeusministeriö on haastanut Mainen osavaltion oikeuteen liittovaltion tuomioistuimessa.
Trump on kohdistanut toimia myös yliopistoihin, jotka ovat kieltäytyneet noudattamasta hänen vaatimuksiaan. Viime viikolla Trumpin hallinto jäädytti yli kahden miljardin dollarin edestä huippuyliopisto Harvardin rahoitusta.
Rahoituksen vastineeksi Trumpin hallinto on vaatinut, että Harvard muun muassa muuttaa opetuskäytäntöjään, lakkauttaa monimuotoisuusohjelmiaan, tekee yhteistyötä kotimaan turvallisuusviranomaisten kanssa, uudistaa ulkomaisten opiskelijoiden valintajärjestelmää ja nimittää henkilöitä, jotka sitoutuvat toteuttamaan Trumpin hallinnon vaatimuksia.