Mykkäsen ilmastopaperi ei vakuuttanut oppositiota – hallitukselle runtua määrätietoisesta luistamisesta ilmastotoimissa

Ilmastopolitiikka

Eduskunnalla on erilaisia käsityksiä siitä, kuinka kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa Suomessa tehdään ja tarvitaan tulevina vuosina.

Keskustelussa hallituksen ilmastovuosikertomuksesta nostettiin esiin niin vakavia uhkakuvia kuin varovaista optimismiakin.

Vasemmistoliiton Anna Kontula näki, että Suomen ei kannata pettää itseään arvioilla, joiden mukaan Suomen alue kuuluisi taloudellisessa mielessä maailman suojatuimpiin.

Kontulan mukaan Suomi ei ole mikään maailmasta irrallinen saari, vaan pikkuruinen avotalous, jonka asukkaat rakastavat kahvia ja banaaneja ja jonka vienti nojaa ympäri maailmaa kiemurteleviin logistiikkaketjuihin.

– Tällainen kansantalous ei voi osaoptimoida itseään ulos ilmastotoimista ja luottaa, että kyllä muut hoitavat. Jos maailmalla menee huonosti, se vaikuttaa Suomeen heti.

Kontulan mukaan ilmastonmuutoksen kustannusarvioilla on viime vuosina ollut tapana paisua tiedon lisääntyessä.

– Heinäkuussa julkistetun arvion mukaan jo yhden celsiusasteen lämpötilan nousu voisi pudottaa globaalia bruttokansantuotetta jopa 12 prosenttia. Se on jälleen paljon enemmän kuin aikaisemmin ajateltiin.

Kontulan mukaan varmuudella tiedetään, että hillitsemättömän ilmastonmuutoksen tuomat yhteiskunnalliset muutokset ovat merkittävästi kalliimpia kuin ilmastotoimien kustannukset ja mitä kauemmin odotellaan, sitä kalliimmaksi tulee.

– Suomessa etu- ja jälkipainotteisten toimien arvioitu rahallinen ero on 5—8 miljardia. Lisäksi siirtymään liittyvistä taloudellisista mahdollisuuksista hyötyvät tietenkin ennen muuta ne pioneerikansantaloudet, joissa ratkaisuja etsitään varhain ja määrätietoisesti. Suomi on ehkä vauras, mutta ei koskaan niin vauras, että sillä olisi varaa luistella ilmastotoimista, hän opasti.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.) luki ilmastovuosikertomuksesta, että hallituksen toimilla Suomen tavoitteisiin ei päästä.

Pitkon mukaan hänen tietääkseen mikään muu hallitus ei ole 2000-luvulla lisännyt omilla päätöksillään Suomen ilmastopäästöjä.

– Tämä hallitus on ollut kenties historiallisen määrätietoinen sen suhteen, miten ilmastotoimista on luistettu, jo puolitoista vuotta, minkä hallituksen taivalta on kestänyt. Samaan aikaan on kuitenkin ollut aikaa päättää perua jo päätettyjä ilmastotoimia.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen muistutti, että hiilinielujen parantamiseksi tarvitaan nykyistä parempaa metsänhoitoa. Entisen maa- ja metsätalousministerin mukaan metsät kasvat hitaammin kuin aiemmin, koska nuoren metsän hoitotoimia ei tehdä ajoissa.

– Siksi hämmästelenkin, että Orpon hallitus on nyt poistanut tämän viime vaalikaudella keskustalaisten, ministeri Jari Lepän ja allekirjoittaneen, luoman metsitystuen, jolla saatiin niitä joutomaita ja turhia maita metsille, saatiin puita kasvamaan, koska kasvava puu sitoo sitä hiilidioksidia ja tekee ilmastotyötä.

Ympäristö– ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) huomautti, että liikenteen päästöjen vähentäminen ei ole ollut helppo rasti edellisillekään hallituksille.

Mykkänen muistutti, että edellisen vaalikauden alussa liikenteen uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoite oli 20 prosenttia, ja edellisen hallituksen päättäessä vuonna 2023 se oli 13,5 prosenttia.

– Edellinen hallitus joutui erinäisistä syistä tekemään vaikean ratkaisun, että merkittävästi lähes puolitettiin uusiutuvan osuus, ja vastaavasti fossiilisen osuus liikenteessä kasvoi, Mykkänen sanoi Ukrainan sodan aiheuttamaan energiakriisiin viitaten.

Mykkäsen mukaan ensi viikolla eduskuntaan annettavilla lakiesityksillä jakeluvelvoitteen taso tulee nousemaan joka vuosi. Vuosina 2027–30 jakeluvelvoitteen taso nousee 34 prosenttiin sisältäen uutena myös vetypolttoaineiden erillisvelvoitteen ja biokaasun paremman aseman, ministeri selvitti.

Mykkäsen mukaan metsän kasvuun pyritään vaikuttamaan puuttumalla harvennushakkuiden ohjeistukseen, ja kiertoaikoihin. Nämä ja muutkin ilmastotoimet valmistellaan kokonaisuutena energia- ja ilmastostrategiaan, joka tuodaan eduskunnan arvioitavaksi ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla.