Mitä presidentti Vanhanen tekisi Suomeen tiedotustoimiston perustaneelle uiguurien ihmisoikeusaktivistille? Nyt-liite kaivoi Vanhasen itsensä laatimat vaalikonekysymykset naftaliinista
Kuuden vuoden takaisten presidentinvaalien alla Matti Vanhanen oli Perheyritysten liiton toimitusjohtaja.
Hän laati Suomen Kuvalehteen kysymyksiä , joita hän itse esittäisi ehdokkaille vaalikoneissa.
Ne poikkeavat aika tavalla perinteisistä toimittajien esittämistä kysymyksistä.
16-kohtaisessa kysymyspatterissaan Vanhanen kysyy muun muassa seuraavaa:
Euroopassa asuva uiguurien ihmisoikeusaktivisti on tullut EU:n säännösten mukaisesti Suomeen ja perustanut tiedotustoimiston. Hän esiintyy julkisesti voimakkaasti Kiinan johtoa vastaan. Kiina esittää kysymyksen, joka on tulkittava kehotukseksi häätää henkilö Suomesta. Monet pelkäävät kiistan heijastuvan kauppasuhteisiimme. Mikä on kantanne?
Helsingin Sanomien Nyt-liite esitti kysymyksen nyt keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhaselle.
– Me noudatamme omaa lainsäädäntöämme, ja muut maat eivät voi vaikuttaa siihen millä tavalla yksilöitä koskevia ratkaisuja teemme. On tärkeää, että silloin kun mennään periaatekysymyksiin ei yritetä kierrellä sitä, vaan selkeästi otetaan kantaa siihen että meillä on oma oikeusjärjestelmämme ja toimintaperiaatteet ja niiden mukaan ratkaisuja tehdään. Oikeusvaltiossa ei ole poliittisen harkinnan asia tehdä viranomaispäätöksiä ja yksilöitä koskevat maahantulo- ynnä muut asiat ovat viranomaispäätöksiä, eikä poliitikoilla ole oikeutta painostaa, Vanhanen vastasi.
Natostakin Vanhanen tietysti kysyy, Nyt-liite syöttää kysymyksen hänelle takaisin (suluissa oleva on Nyt-liitteen täsmennys).
Eräs toinen sotilaallisesti liittoutumaton maa ilmoittaa luottamuksellisesti, että he aikovat lähiaikoina hakea Naton jäsenyyttä. Mikä on toimintalinjanne?
– Ymmm… tietysti pyydän pääministeriä kutsumaan tp-utvan (presidentistä, pääministeristä, ulkoministeristä ja puolustusministeristä ja mahdollisesti muistakin ministereistä koostuva paniikkikerho) koolle. Siellä uskon että oma kantani olisi… ja uskon että myös hallitus yhtyy siihen… että kyseiselle maalle ilmoitetaan, että he eivät voi laskea sen varaan, että olettavat meidän tekevän jonkun päätöksen heidän perässään. Toisekseen vetoaisin tähän toiseen maahan, että käydään syvät poliittiset neuvottelut siitä, mikä yhteiseltä kannalta on järkevää. Mutta emme antaisi heille pienintäkään viitettä siitä, miten toimisimme. Emme siis helpottaisi heidän päätöstään etukäteen, vaan nostaisimme sitä kynnystä.
Entä miten Vanhanen toimisi seuraavassa paineiden ristitulessa?
Suomen aluevesillä kaapataan matkustajalaiva, jossa on mukana 300 venäläistä turistia. Venäjä tarjoaa asevoimiensa virka-apua tilanteen selvittämiseen. Meillä poliisijohto katsoo, että kyseessä on poliisiasia ja poliisiylijohtaja ilmoittaa pitävänsä päätöksentekovallan itsellään. Mikä on toimintalinjanne pääministerin koolle kutsumassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (utva) kriisikokouksessa?
– No jooo, en, en… Tässä on tilanne, jonka syntymistä on todella syytä etukäteen pelätä… ja että kysymyksessä on paine kahdelta suunnalta, toisaalta naapurimaan pyrkimys suojella omia kansalaisiaan ja toisaalta oman hallinnon sisäinen toimivaltakiista.
Vanhanen miettii hetken.
– Rohkaisisin utva-kokouksessa siihen, että pääministeri käyttäisi lainsäädännön suomia mahdollisuuksia ja ottaisi kriisin johdettavakseen kaikissa kysymyksissä jotka vaativat ulko- ja turvallisuuspoliittista harkintaa. Tp-utva on pidettävä aina kokoontumisvalmiudessa. Poliisijohdon on tiivisti informoitava pääministeriä. Puolustusvoimille virka-apupyyntö… poliisi on se taho, joka sen voi tehdä. [Tilanteessa] pitää saada kytkentä pääministerin ja poliisijohdon välille, että tehdyt ratkaisut ovat aidosti poliittisessa johdossa harkittuja, ja viranomaiset toteuttavat niitä. Pelkällä poliisijohdolla ei tehdä ratkaisuja joilla voi olla syviä ulkopoliittisia merkityksiä.
Lopuksi Vanhanen toteaa Nyt-liitteelle olevansa tyytyväinen omiin kysymyksiinsä.
– Toivoisin, että tämäntyyppisiä olisivat myös vaalikonekysymykset. Todellisia tilanteita, joihin presidentti joutuu. Ne syntyvät yllättäen, eikä aikaa toimilinjan harkintaan juuri ole.
– Toki pystyy resoneeraamaan muiden kanssa, mutta presidentin ja pääministerin vastuulla se on, ja viime kädessä sen toteuttaminen. Presidentin faktuaalinen valta ja vaikutusvalta syntyy siitä, minkä panoksen pystyy oikeassa tilanteessa tähän toimintalinjan muodostukseen antamaan.