Ministeri Lepän erityisavustaja Säkkinen vastaa Jasper Pääkkösen keskusta-syytöksiin
Suomi on jo vuosia järjestelmällisesti ajanut Itämerelle pienempää kalastuskiintiötä, jotta lohikanta voisi elpyä. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva esitys maa- ja metsätalousministeriöstä ei poikkea Suomen aiemmasta linjasta, Teppo Säkkinen, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän erityisavustaja, kertoo.
Näyttelijä ja kalastusaktiivi Jasper Pääkkönen hyökkää voimakkain sanankääntein hallituksen keskustavetoista kalapolitiikkaa vastaan Uuden Suomen blogissaan . Pääkkösen mielestä Suomen kalapolitiikka on täysin kestämätöntä. Pääkkönen pitää tärkeänä esimerkiksi lohikiintiöiden merkittävää laskemista.
– Kun alansa johtavat tutkijat ilmoittavat, että Itämeren lohi ei kestä suurempaa kuin 63 tuhannen lohen meripyyntiä säilyäkseen elinvoimaisena, Jari Leppä on sitä mieltä, että lohia on pyydettävä 91 tuhatta, Pääkkönen kirjoittaa.
– Keskusta on puolue, jonka tulisi olla eturintamassa vaatimassa kestävää kalastuspolitiikkaa jotta syrjäisten, muuttotappioisten kuntien ja seutujen kalakannat elivoimaistuisivat. Runsaista kalakannoista hyötyisivät kaikki ammattikalastajista mökkilaiturin mato-onkijaan, Pääkkönen täräyttää.
Säkkinen huomauttaa vastineessaan Pääkköselle, että Suomen ja ministerin linja on nimenomaan pienentää lohikiintiötä. Päätösvalta on kuitenkin unionin päässä.
– Kansainvälinen merentutkimusneuvosto suosittelee 65 000 lohen kiintiötä, komissio esittää 115 000 lohta. Tämän vuoden kiintiö on reilut 90 000. Suomi ja Ruotsi ovat aiempina vuosina onnistuneet vahvalla neuvottelulla pienentämään kulloistakin kiintiötä muutamilla tuhansilla, Säkkinen kirjoittaa.
Pääkkönen kritisoi myös uutta, valmistelussa olevaa kalastuslakia. Esitykset verkkopyynnin osalta ovat hänen mielestään käsittämättömiä.
– Nykyinen kompromissi, 240 metriä verkkoja on niin valtava verkkojata, että jos sillä ei saa oman kodin tarpeisiin ruokakalaa, niin siinä tapauksessa kyseisen vesistön kalakannat ovat surkeassa tilassa. Siihen ei toimi lääkkeeksi verkkojen määrän tuplaaminen 480 metriin per venekunta.
Säkkinen vastaa, ettei keskusta tavoittele 480 metrin jatoja.
– Tavoitteena on ollut ratkaista nykyisen lain aikana oleva epäselvyys siitä, mikä venekunta on. Kalastuslaissa 240 metrin ja 8 verkon raja koskee ”vene- ja pyyntikuntia”. Ovatko esimerkiksi satunnaisesti verkot yhdessä laskevat ja kokevat naapurukset venekunta? Kuitenkin veneilyturvallisuuden kannalta parempi on, että veneessä on kaksi ihmistä, soutaja ja kokija. Tuolloin harkitsimme kalastajakohtaisen verkkorajoitteen tiukennukseksi kirjausta, että kahden kalastajan verkkojatat eivät voi olla peräkkäin, Säkkinen avaa.