Per­he­va­paat Pit­kään pyö­ri­tel­ty per­he­va­paa­uu­dis­tus on jäl­leen yh­den ra­ja­pyy­kin tun­tu­mas­sa.

Per­he- ja pe­rus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri An­ni­ka Saa­rik­ko (kesk.) to­te­si vii­me vii­kol­la Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa, et­tä vii­meis­tään hel­mi­kuus­sa pa­ket­ti pi­täi­si saa­da ka­saan, muus­sa ta­pauk­ses­sa se ei eh­di voi­maan en­si vuo­den alus­ta.

Ta­voi­te­a­jas­sa py­sy­mi­nen vai­kut­taa haas­teel­li­sel­ta, mut­ta Saa­rik­ko on toi­vei­kas.

– Kyl­lä sitä nyt ihan to­sis­saan yri­te­tään. Työ on eden­nyt hy­väs­sä hen­ges­sä, Saa­rik­ko ker­too Suo­men­maal­le.

Ku­lu­val­la vii­kol­la asi­as­ta vas­taa­va mi­nis­te­ri­kol­mik­ko, San­ni Grahn-Laa­so­nen (kok.), Pirk­ko Mat­ti­la (sin.) ja Saa­rik­ko, ko­koon­tuu val­mis­te­le­maan asi­aa use­am­paan ot­tee­seen.

– Hal­li­tuk­sen aset­ta­mat reu­na­eh­dot ovat vain to­del­la han­ka­lat. Sel­lai­nen rat­kai­su­mal­li, joka tur­vaa ne kaik­ki, on ai­ka ohut, Saa­rik­ko huo­kaa.

Yh­tei­se­nä ta­voit­tee­na hal­li­tuk­sel­la on li­sä­tä työ­e­lä­män ja van­hem­muu­den tasa-ar­voa sekä jous­ta­voit­taa pa­luu­ta työ­e­lä­mään.

Kei­nois­ta, joil­la tämä to­teu­te­taan, val­lit­see kui­ten­kin jon­kin ver­ran eri­lai­sia kä­si­tyk­siä.

Las­kel­mia ja vaih­to­eh­to­ja on vir­ka­mies­ten toi­mes­ta tuo­tet­tu lu­kui­sa mää­rä. Saa­rik­ko ko­ros­taa, et­tä hal­li­tus­puo­lu­ei­den nä­ke­mys­ten li­säk­si tär­ke­ää on ot­taa huo­mi­oon myös per­he­va­pai­den kus­tan­nuk­sis­ta osan mak­sa­vien työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen mie­li­pi­teet.

Hel­sin­gin Sa­no­mat nos­ti esiin myös Jyri Hä­kä­mie­hen syk­syi­sen lau­sun­non, jon­ka mu­kaan per­he­va­paa­uu­dis­tus on vält­tä­mä­tön hal­li­tuk­sen työl­li­syys­ta­voit­teen saa­vut­ta­mi­sek­si. EK:n las­kel­mien mu­kaan sen voi­maan­tu­lo tar­koit­tai­si 50 000 uut­ta työl­lis­tä.

Tä­hän Saa­rik­ko ei oi­kein jak­sa us­koa. Per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sel­la ei hä­nen mu­kaan­sa ”voi ta­voi­tel­la tai­vai­ta” työl­li­syy­sas­teen nä­kö­kul­mas­ta.

Tär­kein uu­dis­tuk­sen pää­mää­rä on Saa­ri­kon mie­les­tä muo­ka­ta asen­ne­kult­tuu­ria, jot­ta työ­e­lä­mä pa­rem­min su­vait­si­si myös isien pi­tem­mät lap­sen­hoi­to­vuo­rot. Sa­mal­la pa­ran­ne­taan nuor­ten nais­ten ase­maa työ­mark­ki­noil­la.

– Työ­nan­ta­jan ko­ke­ma ris­ki nuo­ren nai­sen palk­kaa­mi­ses­ta on to­del­li­nen, vaik­ka sii­tä pu­hu­taan vä­hän.

Mi­hin sit­ten pe­rus­tuu EK:n ar­vio 50 000 uu­des­ta työl­li­ses­tä?

Työ­e­lä­mä­joh­ta­ja Ilk­ka Ok­sa­lan mu­kaan ne on saa­tu ver­tai­le­mal­la Suo­men ja Ruot­sin äi­tien työs­sä­o­lo­as­tei­ta kes­ke­nään.

EK:n ana­lyy­sin pe­rus­teel­la Ruot­sis­sa al­le 3-vuo­ti­ai­den las­ten äi­tien työs­sä­o­lo­as­te on kor­ke­am­pi kuin Suo­mes­sa, mut­ta ti­lan­ne ta­soit­tuu, kun lap­si täyt­tää kol­me.

– Jos Suo­mes­sa nais­ten työs­sä­o­lo­as­te oli­si suh­tees­sa sama kuin Ruot­sis­sa, meil­lä oli­si työ­mark­ki­noil­la 50 000 työl­lis­tä li­sää, Ok­sa­la sa­noo.

Hä­nen mu­kaan kes­kei­sin syy työs­sä­o­lo­as­teen eroon on Suo­men per­he­va­paa­jär­jes­tel­mä pit­ki­ne ko­ti­hoi­don­tu­ki­neen, jon­ka seu­rauk­se­na per­he­va­paat ja­kau­tu­vat hy­vin eri­ar­voi­ses­ti isien ja äi­tien vä­lil­lä.

Ter­vey­den- ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) tut­ki­muk­ses­sa on kui­ten­kin löy­det­ty mui­ta­kin se­li­tyk­siä.

En­sin­nä­kin ti­las­to­kes­kus on sel­vit­tä­nyt, et­tä Ruot­sis­sa kaik­ki van­hem­pain­va­paal­la ole­vat, joil­la on voi­mas­sa ole­va työ­suh­de, ti­las­toi­daan työl­li­sik­si. Suo­mes­sa taas vain äi­tiys- ja van­hem­pain­va­paal­la oli­jat. Meil­lä työl­li­syy­sas­tees­ta jää­vät si­ten pois van­hem­pain­va­paal­la tai hoi­to­va­paal­la ole­vat äi­dit.

– Ruot­sis­sa myös mies­ten työl­li­syy­sas­te on huo­mat­ta­vas­ti kor­ke­am­pi kuin Suo­mes­sa. Näin ol­len mai­den vä­li­siä työl­li­syys- ja työs­sä­o­lo­as­teen ero­ja kyl­lä se­lit­tä­vät mo­net muut­kin asi­at, THL:n tut­ki­mus­pääl­lik­kö Min­na Sal­mi to­te­aa.

Toi­saal­ta hän huo­maut­taa, et­tä vuon­na 2016 ko­ti­hoi­don tu­kea sai rei­lut 40 000 äi­tiä.

– Tuon pe­rus­teel­la EK:n ar­vio ei voi pi­tää paik­kaan­sa. Myös val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön te­ke­mien las­kel­mien pe­rus­teel­la luku on huo­mat­ta­van suu­ri, Sal­mi to­te­aa.

Blo­gis­saan hän täh­den­tää, et­tä ko­ti­hoi­don tuen muu­tos­ten koh­de­ryh­mä­nä ovat äi­dit, joi­den nuo­rin lap­si on täyt­tä­nyt kak­si vuot­ta.

Hei­tä oli vuon­na 2013 ko­ti­hoi­don tuen käyt­tä­ji­nä vain kuu­si pro­sent­tia al­le kol­mi­vuo­ti­ai­den äi­deis­tä. Tuol­loin jo 60 pro­sent­tia pa­ri­vuo­ti­aan kuo­puk­sen äi­deis­tä oli töis­sä ja joka nel­jäs vie­lä ko­to­na hoi­ta­mas­sa pa­ri­vuo­ti­as­ta kuo­pus­ta ko­ti­hoi­don tu­el­la. Vä­es­tö­ta­sol­la kyse oli 8 700 äi­dis­tä, siis mur­to-osas­ta Hä­kä­mie­hen mai­nit­se­mas­ta lu­vus­ta.

– Jos he kaik­ki oli­si­vat työl­lis­ty­neet, 18-64-vuo­ti­ai­den nais­ten työl­li­syy­sas­te oli nous­sut 0,6 pro­sent­tiyk­sik­köä, Sal­mi kir­joit­taa.

Hän muis­tut­taa myös, et­tä koh­de­ryh­män äi­tien työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det vaih­te­le­vat. Yli puo­lel­la pa­ri­vuo­ti­as­ta kuo­pus­ta ko­to­na hoi­ta­vis­ta äi­deis­tä ei ol­lut työ­paik­kaa, jo­hon pa­la­ta.

Heis­tä kah­del­la kol­mes­ta oli enin­tään am­ma­til­li­nen kou­lu­tus.

– Kou­lu­tu­se­rot huo­mi­oon ot­ta­en po­ten­ti­aa­li­sia työl­lis­ty­jiä oli siis vie­lä pie­nem­pi osuus kuin 6 pro­sent­tia kai­kis­ta al­le kol­mi­vuo­ti­ai­den äi­deis­tä. Näin myös vai­ku­tuk­set nais­ten työl­li­syy­sas­tee­seen jäi­si­vät vie­lä edel­lä mai­nit­tua vaa­ti­mat­to­mam­mik­si ai­na­kin ly­hy­el­lä täh­täi­mel­lä, Sal­mi pai­not­taa.

Ti­las­to­kes­kuk­sen sel­vi­tyk­sen mu­kaan Ruo­tis­sa lä­hes puo­let 2–3 -vuo­ti­aan lap­sen työs­sä ole­vis­ta äi­deis­tä te­kee osa-ai­kak­työ­tä. Ruot­sis­sa se on mah­dol­lis­ta an­si­o­si­don­nai­sel­la van­hem­pain­ra­hal­la.

– Vail­la työ­suh­det­ta ole­vat suo­ma­li­säi­dit ei­vät voi va­li­ta osa-ai­ka­työ­tä jous­ta­van hoi­to­ra­han tur­vin, kos­ka se edel­lyt­tää puo­len vuo­den työ­ru­pe­a­maa sa­mal­la työ­nan­ta­jal­la, Sal­mi to­te­aa.

Yk­si per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen ta­voi­te on­kin hel­pot­taa osa-ai­ka­työn te­ke­mis­tä Suo­mes­sa. Sil­lä­kin ta­soi­tet­tai­siin Suo­men ja Ruot­sin vä­li­siä ero­ja.

Kes­kus­tal­le tär­ke­ää on var­mis­taa per­hei­den va­lin­nan­va­paus ja se, et­tä lap­sen hoi­ta­mi­nen ko­to­na kol­mi­vuo­ti­aak­si on jat­kos­sa­kin mah­dol­lis­ta.

Saa­rik­ko huo­maut­taa, et­tä kyse ei ole vain oi­keu­des­ta yh­teis­kun­nan mak­sa­maan tu­keen vaan myös van­hem­man oi­keu­des­ta ol­la omal­la il­moi­tuk­sel­la pois­sa töis­tä sii­hen saak­ka, et­tä lap­si täyt­tää kol­me.

Toi­saal­ta mi­nis­te­ri ko­kee omas­sa puo­lu­ees­saan suh­tau­dut­ta­van myön­tei­ses­ti lap­sen oi­keu­teen viet­tää ai­kaa mo­lem­pien van­hem­pien kans­sa.

– Isien osuu­den li­sää­mi­nen ei tun­nu vie­raal­ta aja­tuk­sel­ta, Saa­rik­ko muo­toi­lee.

– Per­hei­den eri­lai­set ti­lan­teet pi­tää pys­tyä joka ta­pauk­ses­sa huo­mi­oi­maan, hän li­sää.

Saa­rik­ko ko­ros­taa vie­lä, et­tä ko­ti­hoi­don­tu­kea pi­tää jat­kos­sa­kin myön­tää myös muil­le hoi­ta­jil­le kuin lap­sen van­hem­mil­le, esi­mer­kik­si iso­van­hem­mil­le.