Ministeri Adlercreutz: Saksan ja Ranskan suunnalta on kuulunut äänenpainoja, että valtiontukisääntöjen höllennyksiä tulisi jatkaa – Olisivat Suomelle ongelmallisia
Saksan ja Ranskan suunnalta on kuulunut äänenpainoja siitä, että valtiontukisääntöjen höllennyksiä olisi tarvetta jatkaa sovitun yli, sanoo eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.). Hän puhui asiasta tiistaina Brysselissä eurooppaministerien kokouksen jälkeen.
Pandemian jälkeenkin höllennyksiä on jatkettu tämän vuoden loppuun, minkä lisäksi tietyillä aloilla höllennysten tulisi päättyä vuonna 2025. Adlercreutz sanoi jo kokoukseen tullessaan, että tukien jatkaminen sovitun yli olisi Euroopan kilpailukyvyn kannalta ongelmallista.
Hänen mukaansa kilpailukyky rapautuu, jos valtiontuilla aletaan käydä EU:n sisällä keskinäistä kädenvääntöä investointien sijainnista.
– Silloinhan me syömme myöskin omaa kilpailukykyämme. Olisi oleellista, että näitä investointeja syntyisi todellisten markkinavetoisten vahvuuksien pohjalta, hän sanoi kokoukseen saapuessaan.
Tällaisiksi Adlerceutz mainitsi tiistaina esimerkiksi halvan ja puhtaan sähkön, koulutetun väestön, hyvät sähkönsiirtoverkot ja nopeat lupaprosessit.
Kokouksen jälkeen Adlercreutz täsmensi, että huolestuttavia vihjeitä on tullut nimenomaan Saksan ja Ranskan puolelta. Lisäksi maat eivät nostaneet tilanteen ongelmallisuutta tiistaina eurooppaministerien kokouksessa esille, mistä Adlercreutzin mukaan voi vetää omat johtopäätöksensä.
Osa maista nosti hänen mukaansa esille ongelmat, joita valtiontukien jatkamiseen voisi liittyä.
Suomen kaltaisille pienille ja vientivetoisille maille valtiontukien pitkäaikaiset höllennykset ovat ongelmallisia, koska suuret maat voivat tällöin alkaa imeä pienistä maista investointeja.
Väärin syin investoiminen ei ole Adlercreutzin mukaan myöskään Euroopan edun mukaista.
– Mutta on toki niin, että se voi olla jonkin lyhyen tähtäimen poliittisen edun mukaista ja sehän on se kamppailu, joka tässä sitten joudutaan käymään.
Kilpailukomissaarina toiminut Margrethe Vestager esitteli alkuvuodesta lukuja siitä, miten valtiontukia Euroopassa on jaettu. Saksan ja Ranskan tuet kattoivat lähes 80 prosenttia kaikista myönnetyistä valtiontuista maaliskuun 2022 sääntöhöllennysten jälkeen.
