Mikä sai eurooppalaiset uurnille? – Talous ja ympäristö olivat äänestäjille EU-vaaleissa tärkeimmät teemat
Eurobarometrin mukaan EU-vaalien äänestyspäätökseen vaikuttivat tunne kansalaisvelvollisuudesta ja tapa äänestää kaikissa vaaleissa.
Vastaajista 22 prosenttia totesi, että brexit vaikutti heidän äänestyspäätökseensä ainakin ”jossain määrin”.
Suomalaisten osalta erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen (50 prosenttia) ja ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen (50 prosenttia) saivat äänestäjät liikkeelle. Lähes neljä kymmenestä arvioi, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä talous ja kasvu vaikuttivat äänestyspäätökseen.
Koko EU:ssa kyselyyn osallistuneille merkittävimmät syyt äänestää olivat talous ja kasvu (44 prosenttia), ilmastonmuutos (37 prosenttia) sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen (37 prosenttia).
– Näissä vaaleissa nuoret, sitoutuneet ja Eurooppa-myönteiset ryhmät äänestivät vilkkaimmin. Tämä tulos antaa Euroopan parlamentille vahvemman legitimiteetin ja valtuudet komission nimityksessä ja sen vastuussa pitämisessä seuraavan viiden vuoden ajan, parlamentin puhemies David Sassoli toteaa parlamentin tiedotteessa.
Vaalien äänestysprosentti koko EU:n alueella oli 50,6 prosenttia.
Äänestysprosentti nousi yhteensä 19 maassa vuoden 2014 vaaleista. Kasvua äänestysaktiivisuudessa tapahtui erityisesti Puolassa, Romaniassa, Espanjassa, Itävallassa, Unkarissa, Saksassa, Slovakiassa ja Tšekissä. Äänestysprosentti laski vain kahdeksassa maassa.
Etenkin nuorten äänestysprosentti kasvoi kevään EU-vaaleissa.
Erityisesti alle 25-vuotiaat äänestivät aktiivisemmin kuin aikaisemmin (+14 prosenttiyksikköä). Äänestysprosentti kasvoi myös 25–39-vuotiaiden keskuudessa (+12 prosenttiyksikköä).
– Äänestysprosentin merkittävä kasvu toukokuun EU-vaaleissa osoittaa, että ihmiset, erityisesti nuorempi sukupolvi, arvostavat demokraattisia oikeuksia ja uskovat, että Euroopan unioni on vahvempi toimiessaan yhdessä vastatakseen kansalaisten huoliin, Sassoli sanoo.
Euroopan parlamentti teetti eurobarometrin kevään EU-vaalien jälkeen. Kyselyä varten Kantar haastatteli kasvokkain 27 464 yli 15-vuotiasta eurooppalaista 28 EU-maassa.