Mielipidekyselyiden ennakoima tasainen vaalitulos tietäisi kiperiä hallitusneuvotteluita
Pari päivää ennen vaaleja puolueet ovat niin tiiviissä nipussa, että sunnuntai-iltana voidaan tarvita maalikameraa.
Yksikään puolue ei saisi eduskuntavaaleissa yli 20 prosentin kannatusta viimeaikaisten mielipidemittausten perusteella.
Sama ilmiö on näkynyt niin Ylen kuin HS:n ja Alma Mediankin tällä viikolla julkaisemissa kannatuskyselyissä.
Tasaväkisyys ennakoi tutkijoiden mukaan kiperiä hallitusneuvotteluita.
– Se olisi hyvin poikkeuksellista. Saa nähdä, minkälaiseen hallitukseen päädytään ja millaisia kompromisseja siinä joudutaan tekemään. Kyllähän tämä nyt siltä näyttää, että kenelläkään ei ole hirveän vahva mandaatti päästä omaa ohjelmaansa toteuttamaan vaalien jälkeen, arvioi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Tilanne heijastelee eurooppalaista kehitystä, jossa puolueiden kannatuksen väliset erot ovat kaventuneet. Puoluekentän pirstaloituminen on johtanut useissa Euroopan maissa vaikeisiin hallitusneuvotteluihin.
Asetelmaa ei helpota, että viime kyselyiden mukaan nousussa olevien perussuomalaisten kanssa ei moni puolue ole valmis tekemään yhteistyötä.
Lisäksi keskusta näyttää kärsivän huomattavan tappion, mikä lienee omiaan hillitsemään sen hallitushaluja, arvelee yliopistonlehtori Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.
– Se kaventaa mahdollisuuksien pohjaa aika paljon. Ei ole neuvotteluasetelman kannalta kovin hyvä, jos tilanne tuntuu vaihtoehdottomalta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sanonut, että enemmistöhallitukseen tarvitaan kokoomus tai keskusta.
Karimäen mielestä kannatusmittausten perusteella todennäköinen pohja sunnuntain vaalien jälkeen on SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.
– Ne ovat tekemässä ihan hyvän tuloksen ja ovat siten vahvoilla tulevaan hallitukseen. Niiden on varmasti aika helppokin löytää yhteinen sävel hallitusneuvotteluissa. Siihen joudutaan enemmistön saavuttamiseksi hakemaan tukea, ja todennäköisesti sitä löytyy RKP:n ja kokoomuksen suunnalta, Karimäki uumoilee.
Kyselyitä noin 19 prosentin kannatuksella johtavan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sanonut, että enemmistöhallitukseen tarvitaan kokoomus tai keskusta.
RKP:n mukaantulo on Karimäen mielestä varmasti edellytys sille, että kokoomus lähtisi neuvotteluihin.
– Kristillisdemokraatit on mahdollisuus myös, mutta heidän kanssaan voi olla aika hankalaa löytää yhteistä säveltä vaikkapa translain uudistuksesta.
Taloustutkimus on laskenut Ylelle ennusteen myös sen mukaan, miten eduskunnan 199 paikkaa jakautuisivat kuuden viimeisen kannatuskyselyn perusteella.
Mukana ei ole Ahvenanmaan kiintiöpaikka. Laskelman mukaan SDP saisi 45, kokoomus 36, keskusta 33, perussuomalaiset 29, vihreät 26, vasemmistoliitto 16, RKP 7 ja kristillisdemokraatit 5 paikkaa, muut 2 paikkaa.
– Paikkaennusteessa on yhdistetty kuusi viimeistä kannatusmittausta, että saamme tarpeeksi vastaajia kaikista vaalipiireistä. Viimeisin kannatusmittaus on mukana kaksinkertaisella painolla. Sillä on pyritty saamaan sitä vähän tarkemmaksi, Turja sanoo.
Hänen mukaansa arvio on vähintään suuntaa antava, vaikka se ei huomioikaan täydellä painolla nopeita muutoksia kannatuksissa.
Karimäen mielestä perussuomalaisten nousu neljän joukkoon ei ole kaksien viime vaalien valossa mikään yllätys, mutta se on, että vihreät näyttää onnistuneen vakiinnuttamaan kannatuksensa uusille lukemille.
– Jos vihreät olisivat edelleen 8–9 prosentin kannatuksen luokassa, se todennäköisesti näkyisi edellä olevista kokoomuksen ja SDP:n korkeampana kannatuksena.