Metsätuhot on hoidettava kuntoon – talven tykkilumivahingoista jopa miljoonan kuution savotta
Metsänomistajan on selvitettävä tykkylumituhot ja aloitettava hakkuut, jos niitä tarvitaan. Osalla tuhoalueista on hakkuut jo aloitettu, mutta osassa metsiä ei ole vielä edes käyty.
– Metsätuholain määräykset koskevat kaikkia metsänomistajia, myös perikuntia. Osalla alueista puunkorjaukseen päästään vasta sen jälkeen, kun lumet ovat sulaneet. Siinä tulee kieltämättä kiire, jotta lain määräajoissa pysytään, myöntää Suomen metsäkeskuksen metsätuhojen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen.
Metsätuholaki asettaa reunaehdot kaatuneiden puiden korjaamiselle.
Jos vahingoittuneita mäntyjä on yli 20 kuutiometriä hehtaarilla, raja-arvon ylittävä määrä on poistettava lain asettamaan määräaikaan mennessä heinä-elokuussa hyönteistuhojen torjumiseksi. Kuusen kohdalla raja menee 10 kuutiometrissä hehtaarilla.
Lehtipuita metsätuholaki ei koske.
Alkuvuoden tykkylumikaaos vaikeutti sähkönjakelua erityisesti Kainuussa, mutta sen seurauksena syntyi myös runsaita metsätuhoja.
Metsäkeskus arvioi, että lumituhoalueilta korjataan puuta alkukesään mennessä noin 20 miljoonan euron arvosta ja metsänomistajien tappio on 3–4 miljoonaa euroa.
Metsänomistajat ovat jättäneet tähän mennessä metsänkäyttöilmoituksia reilun 5 500 hehtaarin alueelta, ja puuta hakkuista on arvioitu kertyvän 600 000 kuutiometriä. Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä kaikista hakkuista. Asiantuntija uskoo hakkuumäärän vielä tuplaantuvan.
– Meidän arvio on, että tykkylumen tuhoamien metsien hakkuumäärät voivat nousta jopa miljoonaan kuutiometriin, Niskanen sanoo.
Kovimmalla kädellä tykkylumituhot kohtelivat nuoria ja varttuneita männikköjä korkeilla paikoilla.
Metsäkeskuksen mukaan pahimmat tuhoalueet ovat Ylä-Kainuussa Puolangan ja Hyrynsalmen alueilla sekä Pohjois-Nurmeksen ja Kuhmon alueilla. Merkittäviä tuhoja tuli myös Joensuun itäpuolella sekä Nilsiän ja Varpaisjärven alueella.
Yksittäisistä metsänomistajista valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus on kokenut suurimmat tykkylumivahingot.
Vahinkoja on kartoitettu niin maastokäynnein kuin helikopterilennoin.
– Tämänhetkinen arvio on, että tuhojen seurauksena puuta korjataan tuhoalueilta noin 400 000 kuutiota. Esimerkiksi Nurmeksen, Rautavaaran, Lieksan ja Ilomantsin alueilla tuhoalueilta korjattavan puun määrä on noin kolmannes alueen vuosittaisesta hakkuumäärästä, arvioi metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi.
Tuomen mukaan tykkytuhometsien puut eivät aiheuta heilauksia puun markkinahinnassa. Metsähallituksen kohdalla hakkuusuunnitelmat ovat menneet uusiksi, kun tuhoalueilta on korjattava puut pois.
– Kyseessä on sen verran pieni määrä, ettei sillä ole puukauppaan suurta merkitystä. Olemme siirtäneet tälle talvelle suunniteltuja hakkuita osin eteenpäin.
Sen sijaan pitkällä aikavälillä talven tuhot näkyvät metsänomistajien kukkarossa.
– Siellä on tuhoutunut suuri määrä hyvässä kasvussa olevaa hoidettua metsää. Metsän arvonnousu jää nyt toteutumatta, ja monia aloja joudutaan uudistamaan kokonaisuudessaan, sillä ne jäisivät muuten vajaatuottoisiksi. Kaikkea metsiin jäänyttä puuta ei myöskään ole taloudellisesti järkevää kerätä, Tuomi toteaa.