Meksikossa presidentinvaalien ylivoimainen ennakkosuosikki on "Meksikon Trump", joka lupaa pistää Trumpin aisoihin
Meksikolaiset äänestävät sunnuntaina presidentinvaaleissa, joiden ennakkosuosikki on Meksikon Trumpiksikin kutsuttu Andres Manuel Lopez Obrador.
Nimikirjaimillaan Amlo tunnettu Lopez Obrador on mielipidemittauksissa kiskonut yli 20 prosenttiyksikön kaulan lähimpään haastajaansa.
Vasemmistolaista Amloa ja Yhdysvaltojen Donald Trumpia yhdistävät populismi ja se, että molemmille sataa perinteisiin poliittisiin johtajiin kyllästyneiden äänestäjien ääniä.
Vaikka 64-vuotias Amlo on poliittinen konkari, vaalikampanjassaan hän esiintyi vaihtoehtona Meksikon kahdelle vanhalle valtapuolueelle.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Mikael Wigell sanoo, että Amlo onnistui kampanjassaan keskittymään vaalien tärkeimpiin kysymyksiin: Meksikoa riivaavaan väkivaltaan, korruptioon ja epätasa-arvoon.
– Amlo on melko erilainen kuin nykypoliitikot Meksikossa. Hän on värikäs tyyppi, joka Trumpin tavoin puhuu lyhyin lausein ja latelee välistä kontroversiaaleja juttuja. Amlo on pystynyt vetoamaan hyvin varsinkin nuorempiin äänestäjiin, joita Meksikossa on paljon, Wigell sanoo.
Wigellin mukaan Amlon ongelma on se, että populistien tavoin hän lupaa paljon ja kaikille jotakin. Eniten tullaan näkemään sosiaaliuudistuksia, Wigell uskoo.
– Amlolla on takanaan melko heterogeeninen liittouma, jonka jäsenillä on ristiriitaisia odotuksia. Siellä on evankelisia ryhmittymiä, perinteisempää vasemmistoa ja kaikkea siltä väliltä. Korruption kitkemiselle lähtökohta ei ole paras mahdollinen, kun jokaiselle pitäisi antaa jotain, että he pysyvät tyytyväisinä, Wigell sanoo.
Amlo on yrittänyt presidentiksi jo kahdesti.
Vastustajiensa mukaan hän on vastuuton populisti, jonka johdolla Meksikon talous romahtaisi kuten Venezuelassa Hugo Chavezin aikana.
Wigellkin arvioi, että väistyvän presidentin Enrique Pena Nieton aloittamat markkinauudistukset tuskin vauhdittuvat Amlon kaudella.
– Todennäköisesti hän lyö niille jarrua ja sen sijaan korostaa enemmän valtion roolia. Iso kysymys on, mitä Amlo tekee öljyteollisuuden kanssa: antaako hän ulkomaisten investointien jatkua vai vahvistaako valtion monopolia? Se on iso kysymys Meksikolle, Wigell sanoo.
Pena Nieton kaudella Meksikon huumeväkivalta räjähti käsiin.
Viime vuonna viranomaisten tietoon tuli yli 25 000 henkirikosta, mikä oli uusi, synkkä ennätys.
Amlo ei ole kertonut yksityiskohtia turvallisuuspolitiikastaan, mutta todennäköisesti hän pyrkii ajamaan alas niin kutsuttua huumesotaa, Wigell uskoo.
– Ennen kuin presidentti Felipe Calderon aloitti vuonna 2006 aseellisen hyökkäyksen huumejengejä vastaan, Meksikon valtio ummisti silmänsä salakuljetukselta. Väkivallan kierre alkoi, kun valtio muutti politiikkaansa. Amlo on puhunut siitä, että hän olisi valmis palaamaan aikaan, jossa huumerikollisia armahdetaan ja heidän kanssaan tehdään diilejä, jotta väkivalta saataisiin kuriin, Wigell kertoo.
Suunnanmuutos todennäköisesti kiristäisi entisestään Meksikon ja Yhdysvaltojen välejä.
Kampanjassaan Amlo on muutenkin luvannut panna kiivaasti kampoihin Trumpille, jonka kaudella maiden suhteet ovat viilenneet hyisiksi.
– Amlo on jossain määrin antiamerikkalainen. Se vetoaa äänestäjiin, koska Trumpia vihataan Meksikossa aika paljon. Maiden suhteet siis ovat tuskin paranemassa, Wigell povaa.