”Meillä ei ole varaa pitää Suomea näin kauan kiinni” – Evan johtaja vaatii hallitusta kertomaan, missä olosuhteissa rajoituksista luovutaan

Päätös asteittaisesta normaaliin palaamisesta ei voi odottaa siihen asti, kunnes viimeinenkin koronapotilas on terve, Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Koronavirus

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullaksen mukaan Suomen taloutta ei voi pitää pysäytettynä siihen asti, kunnes koronaepidemia on taltutettu kokonaan.

– Meillä ei ole varaa pitää Suomea näin kauan kiinni. Päätös asteittaisesta normaaliin palaamisesta ei voi odottaa siihen asti, kunnes viimeinenkin koronapotilas on terve, Kullas kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Kullas huomauttaa, että viranomaisten mukaan koronaepidemian huippu voi ajoittua toukokuulle tai kesäkuulle.

– Pandemia voi viedä 120 päivää, 180 päivää tai jotain muuta.

Kullaksen mukaan hallituksen hätäpaketit talouden tukemiseksi eivät voi pidemmän päälle korvata rajua kysynnän pudotusta.

– Siksi hallituksen on kerrottava, miten ja missä olosuhteissa rajoituksia poistetaan, Evan johtaja vaatii.

Kullaksen mukaan kehitteillä olevat koronatestit on otettava käyttöön heti, kun se on mahdollista.

Laajamittaisella testaamisella voidaan selvittää, ketkä ovat terveitä ja kykeneviä liikkumaan kotinsa ulkopuolella.

– Vaikka se maksaa, se on silti halvempaa kuin halvaannuttaa maan talous määrättömäksi ajaksi. Yritysten työterveydet ovat se kanava, jonka kautta työntekijöitä testataan jo nyt.

Evan johtaja toteaa, että Ruotsi on valinnut koronakamppailussa erilaisen linjan kuin Suomi ja moni muu maa.

– Kaupat, laskettelukeskukset ja koulut ovat toistaiseksi auki. Historia näyttää, mikä strategia toimi pandemiaa vastaan parhaiten. Väitän silti, että naapurimme selviää tästäkin kriisistä Suomea vahvempana.

Suomen toimista Kullas kirjoittaa kriittiseen sävyyn.

– Suomi käpertyy koronakriisissä terveydenhuollon ongelmien ympärille, kun Ruotsissa poliitikot ja viranomaiset miettivät, miten yhteiskunta kestää epidemian. Tärkeimpiin kauppakumppaneihimme Ruotsiin ja Saksaan verrattuna Suomi on kriisin jälkeen velkaisempi ja entistä heikompi.