Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö: Lihan alkuperän kirjallinen ilmoittaminen lisää hallinnollista taakkaa kohtuuttomasti
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa vastustaa ministeriön ehdottamaa lihan alkuperän kirjallista ilmoittamista, koska se lisää kohtuuttomasti ravintoloiden hallinnollista taakkaa.
Varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemen mukaan ongelmana on alkuperää koskevan tiedon heikko kulkeminen elintarvikeketjussa.
Moni ravintola joutuu etsimään alkuperätiedon pakkauksista ja tekemään kirjallisen ilmoituksen kuluttajille käsityönä.
– Kirjallisten ilmoitusten tekeminen vaatii ravintoloilta paljon lisätyötä. Jos alkuperän ilmoittamisessa olisi sallittu suullinen ilmoittaminen kuten allergeeneissä, ravintoloille aiheutuva lisätyö olisi ollut merkittävästi pienempi, Aittoniemi selittää tiedotteessa.
MaRan näkemyksen mukaan vaatimus kirjallisesta ilmoittamisesta on monissa tilanteissa hankala nimenomaan ravintoloiden palvelun kannalta.
– Moni ravintola noudattaa käytäntöä, jossa ruokaa tarjoiltaessa asiakkaille kerrotaan raaka-aineiden laadusta ja alkuperästä. Jatkossa tämä ei riitä, vaan alkuperästä on tehtävä myös kirjallinen ilmoitus, tiedotteessa todetaan.
Lisäksi ravintoloihin tulee paljon tilauksia lyhyellä varoitusajalla.
– Kirjallisten ilmoitusten tekeminen hidastaa palvelua, kun esimerkiksi yritysasiakas tilaa kokoustarjoilun lyhyellä varoitusajalla, eikä tilatuista annoksista ole olemassa valmista etukäteen tehtyä ilmoitusta.
Asetus velvoittaa ilmoittamaan tuoreen, jäähdytetyn ja jäädytetyn lihan alkuperän.
Raaka-aineena käytetyn raakaliha- tai lihavalmisteen alkuperää ei tarvitse ilmoittaa.
– Tämä tarkoittaa, että monen suositun liharuoan kuten kebabin alkuperää ei tarvitse aina ilmoittaa. Asetuksen soveltamisala on niin suppea, että asetus ei kohtele ravintoloita tasapuolisesti, MaRan Aittoniemi moittii.
MaRa pitää valitettavana, että elintarvikeketjun informaation puutteellisuus korjataan velvoittamalla ravintolat selvittämään asia.
– Suomen on EU-puheenjohtajakaudellaan panostettava siihen, että EU-lainsäädäntöön saadaan lopultakin säännökset alkuperän ilmoittamisesta. Samalla on huolehdittava siitä, että tieto alkuperästä on saatavilla helposti sähköisessä muodossa.