Markus Lohi vieraili esikoulussa ja sai seuraavana aamuna sähköpostin: "Tänne tuli tänä aamuna 11 tulevaa kansanedustajaa ja yksi tuleva presidentti"
Markus Lohi, eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja ja keskustan Lapin piirin puheenjohtaja, ei halua ukkoa vaihtoon, kun Sotkamon puoluekokous valitsee keskustan puheenjohtajaa kesäkuussa.
– Suomalaisen yhteiskunnan tulokset, joita Juha Sipilä on pääministerinä ja puoluejohtajana ollut osaltaan tekemässä, ovat niin hyviä, Lohi perustelee Sipilän uudelleenvalintaa.
Lohi ei epäröi sanoa, että kolme vuotta kestäneen hallituskauden aikana politiikan ja työmarkkinoiden yhteistyö on pelastanut syöksykierteessä olleen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.
– Kukaan yksittäinen ihminen, edes koko hallitus sinänsä, ei ole sitä yksinään pelastanut. Suunnanmuutos on tehty myös suomalaisilla työpaikoilla.
Tulokset on Lohen mukaan rakennettu yhdessä.
– Mutta kyllä Juha Sipilä on tässä keskeinen poliittisten päätösten ja linjausten tekijä. Vaikka monenlaisia peruutuksiakin on nähty, iso tavoite on pidetty koko ajan mielessä ja sitä kohti on menty. Jos poliitikoista jollekin pitää antaa suurin kiitos, minä annan sen Sipilälle.
Samaan syssyyn Lohi varoittaa, että Suomen hyvä kehitys voidaan vieläkin tyriä, jos maltti ei riitä.
Keskustan omasta kannatuksesta Lohi toteaa, että on täydet edellytykset kääntää myös puolueen alavireinen kannatus nousuun. Seuraavat eduskuntavaalit ovat ensi vuoden huhtikuussa.
Sipilä sanoi itse jokunen vuosi sitten, että ukko vaihtoon, jos tuloksia ei tule. Puheen katsottiin tarkoittavan sekä Suomen että keskustan kehitystä.
Presidentinvaalien alla Sipilän sanomisia tulkittiin niin, että hän kytkee oman asemansa myös keskustan vaalitulokseen.
Lohi ei tällaista kytkyä näe eikä halua.
– Presidentinvaalien tulos voi henkisesti vaikuttaa häneen itseensä, mutta hänen puheenjohtajuuttaan ei pidä sitoa muihin vaaleihin. Presidentinvaali on oma asetelmansa.
Lohi kiistää hokemat, että keskustassa ei ole edes vaihtoehtoa Sipilälle.
– Meillä on paljonkin potentiaalisia poliitikkoja, jotka pystyvät hoitamaan vaativia tehtäviä. Vaihtoehtoja on, mutta Sipilän pätkä on vielä kohtalaisen lyhyt. Hänellä on vielä paljonkin annettavaa.
Markus Lohi, 45, syntyi Haukiputaalla ja kasvoi 13-lapsisessa yrittäjäperheessä Rovaniemellä. Lapin yliopistosta hän valmistui oikeustieteen maisteriksi.
Hän liittyi keskustanuoriin 15-vuotiaana ja osallistui opiskelija- ja kuntapolitiikkaan. Yhdeksän vuoden yrittäjäuran jälkeen hän myi vuonna 2007 oman yrityksensä, siirtyi Pohjoismaiden suurimman taloushallintoyrityksen lakiasiainjohtajaksi ja vetäytyi politiikasta.
Mutta toisin oli tarkoitettu. Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla Hannes Manninen ilmoitti jättävänsä politiikan ja Paavo Väyrynen siirtyi ehdolle Uudellemaalle. Keskustan Lapin vaalipiirin listalle tuli tilaa.
Politiikassa ei pärjää ilman intohimoa.
Lohen oli valittava, nyt jos koskaan. Lappilaiset äänestivät hänet eduskuntaan.
– Ei politiikkaan lähdetä rahan, vaan intohimon takia, hän perustelee.
– Politiikassa ei pärjää ilman intohimoa. Politiikka ei ole vain kylmää harkintaa ja järjen käyttöä. Mukana pitää olla tunnetta, kun puolustaa niitä arvoja ja ihanteita, joiden uskoo olevan Suomen parhaaksi.
Lohen mielessä oli useita teemoja, joihin hän halusi vaikuttaa. Yksi oli tasa-arvoinen aluekehitys. Toinen oli yrittäjähenkisyys: elämänasenne, että turvaverkkojen lisäksi yhteiskunnan pitää antaa mahdollisuuksia samalla, kun jokainen kantaa oman vastuunsa ja toimii aktiivisena kansalaisena.
Kolmas tärkeä politiikan imu oli perhepolitiikka, lapsiperheiden tukeminen yhteiskunnan ratkaisuilla. Lohi kannattaa vahvasti perheiden aitoa valinnanvapautta kotihoidontuen kautta. Se on ollut keskustan vuosikymmenten linja.
Hän sanoo, että lapset ovat erilaisia, perheet ovat erilaisia ja tilanteet ovat erilaisia. Lohen mielestä yhteiskunta ei voi tehdä perhepolitiikkaa talouspolitiikka päällimmäisenä.
– Pitää olla mahdollisuus tehdä hoitoratkaisu perheen tilanteen mukaan. Mutta maailma on muuttunut. Perhepolitiikassa ei keskustassakaan ole enää täysin yhtenäistä mielipidettä.
– Osa painottaa sitä, että valtion on ohjattava molempia vanhempia ottamaan kasvatusvastuuta myös nykyistä enemmän kummallekin vanhemmalle kiintiöityjen vapaiden muodossa. Toinen linja kannattaa voimakkaasti perheiden aitoa valinnanvapautta. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen joukkoon.
Lohi sanoo, että nyt pitäisi löytää rakentavia teitä eteenpäin niin, että ymmärretään erilaisia näkemyksiä. Hänen mielestään suurenkaan puolueen ei ole pakko mennä sinne, minne kuvitellaan yhteiskunnan valtavirran menevän.
– Samaan aikaan kun isossa kuvassa on tapahtunut arvojen liberalisoituminen, samaan aikaan toisaalla on voimakkaampi ihmisten holhoaminen lisääntynyt. Ei luoteta perheiden omaan kykyyn tehdä valintoja, Lohi oudoksuu ristiriitaista kehitystä.
Markus Samuli Lohen juuret ja verenperintö ovat Ranualla. Omat vanhemmat eivät osallistuneet politiikkaan, mutta isän isoisä Kalle Aukusti Lohi oli ranualainen poliitikko ja maallikkosaarnaaja. Hän istui eduskunnassa 1909–1945. Ministeripäiviäkin hänellä on yli tuhat.
Kalle Aukusti oli marraskuussa 1917 muotoilemassa Maalaisliiton eduskuntaryhmälle lausumaa, jonka Santeri Alkio sitten esitti koko eduskunnan hyväksyttäväksi. Sillä itsenäistymässä olevan maan eduskunta ilmoittautui korkeimman vallan käyttäjäksi.
Historian kirjat kertovat, että J. K. Paasikiven mielessä Lohi oli Maalaisliiton arvostetuimpien edustajien joukossa, vaikka opillinen sivistys olikin jäänyt kirkollisen kiertokoulun tasolle.
Markus Lohi muistaa tarinan mummostaan, joka oli huolissaan, ovatko Markuksen isän sukulaispojat varmasti maalaisliittolaisia. Niinpä mummo tilasi näille oululaisen Liitto-lehden, jota Kalle Aukusti Lohi oli ollut perustamassa.
Lapissa Markus Lohi on vetänyt mittavan Suomi 100 -urakan. Hän on kiertänyt 60 koulussa ja kuudessa esikoulussa kertomassa kuvin ja tarinoin eduskunnan työstä, tekemässä kansanvaltaa tutuksi ja inhimilliseksi.
Kertomus alkaa yleensä kuvasta, jossa taksi hakee tiistaiaamuisin edustaja Lohen kello viisi aamulla kotoa lentokentälle.
Selvitystä oppilaat saavat muun muassa parlamentaarisesta puhetavasta ja käyttäytymisestä eduskunnan istuntosalin lehterillä. Siellähän ei sallita minkäänlaisia mielenilmauksia, ei edes taputuksia.
Koulukiertue käynnistyi, kun kansanedustajilla oli koko maassa kansanedustaja koulussa -tempaus. Lohen pari koulukäyntiä osoittautuivat sellaiseksi menestykseksi, että pyyntöjä alkoi sadella.
Hän sanoo, että koululaisten vilpitön kiinnostus ja positiivinen henki antavat hänelle itselleenkin voimaa ja peittävät alleen poliitikkojen tavallisesti saaman negatiivisen palautteen.
– Paras palaute tuli yhdestä eskarista. Opettaja lähetti seuraavana aamuna sähköpostin. ”Tänne tuli tänä aamuna 11 tulevaa kansanedustajaa ja yksi tuleva presidentti.”
Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 9.2. Lehden voi tilata täältä .