Markus Lohi torjui opposition syytökset hoitajamitoituksesta – ”Porrastaminen on viisasta ja järkevää”

Eduskunta

Hoitajamitoituksen voimaantulon porrastaminen on erittäin perusteltua, katsoo eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.).

Lohi huomautti eduskunnan keskustelussa vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta, että hoitajista on monin paikoin pula. Porrastaminen useampaan vaiheeseen on viisasta, jotta alalle saadaan osaajia ja asiaan pystytään taloudellisesti varautumaan.

– Tämä on minusta erittäin perusteltu esitys, ja kaikilta osin voi todeta, että tämä esitys on järkevää porrastaa tällä lailla.

Lohen mukaan uudistus tulee voimaan lokakuun alussa, ei aprillipäivänä vuoden -23 eduskuntavaaleja, kuten oppositio väittää.

– Siitä tämä hoitajamitoitus lähtee nousemaan asteittain lopullisesti siihen 0,7:ään silloin 1.4.2023.

Lohen mukaan laki ei ratkaise kaikkia vanhustenhoidon ongelmia, mutta on iso askel eteenpäin hoidon laadun parantamisessa.

Hallituksen esityksessä vanhuspalvelulakiin lisätään velvoite vähintään 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksesta asiakasta kohti tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Mitoituksessa otettaisiin huomioon vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö.

Lain voimaantulosta alkaen mitoitus olisi kaikissa yksiköissä vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.

Vuoden 2021 alusta mitoitus olisi vähintään 0,55, ja mitoitus nousisi 1.1.2022 vähintään 0,6 työntekijään asiakasta kohti. Siirtymäajan päättyessä huhtikuussa 2023 edellytettäisiin vähintään 0,7:n henkilöstömitoitusta.

Kokoomus ja perussuomalaiset syyttivät varsinkin SDP:tä vaalilupausten pettämisestä ja kaipasivat saliin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.)

Kokoomuksen Timo Heinonen muistutti Kiurun todenneen aikanaan, että sitova 0,7:n hoitajamitoitus on tuntien työ ja yksi lause lakiin riittää.

– Sanon teille, keskustalaiset, jos ministeri Kiuru sanoo tulevansa tapaamiseen muutaman tunnin kuluttua, niin ei kannata hengitystä pidättää, sillä tämä muutama tunti näyttää venyvän nyt 36 480 tuntiin eli 1 520 päivään, ja silloinkin tämän hoitajamitoituksen toteuttaminen jää tosiasiallisesti seuraavan hallituksen vastuulle, Heinonen vyörytti.

Varsinkin entinen peruspalveluministeri Maria Guzenina (sd.) kävi kierroksilla kokoomuspuheista.

– Kyllä se näin on, että kokoomus jatkaa täällä edelleen sinnikkäästi mielikuvien luomista. Puolue, joka on yli vuosikymmenen vastustanut sitovaa hoitajamitoitusta, ei pysty vieläkään myöntämään, että on ollut väärässä kaikki nämä vuodet, Guzenina syytti.

Guzeninan mukaan siirtymäaika tarvitaan, jotta siirtymä sitovaan henkilöstömitoitukseen tapahtuu vastuullisesti. Guzeninan mukaan asian maaliin saamisessa hallituspohja on ollut ratkaiseva tekijä.

– Koska kokoomus on kaikilla edellisillä kolmella vaalikaudella — niissä lukuisissa hallituksissa, sillä hallituksetkin ovat vaihtuneet — ollut vastustamassa tätä asiaa, ja se on fakta, te ette pääse siitä yli ettekä ympäri.

SDP:n Anneli Kiljunen luonnehti valmistunutta mietintöä historialliseksi. Kiljusen mukaan historia asian osalta ei ole kuitenkaan kunniakas.

– Osa meistä muistaa Valviran ja oikeusasiamiehen tekemät selvitykset vanhusten ympärivuorokautisen hoidon tilasta muutama vuosi sitten. Selvitykset olivat karua luettavaa. Niissä oli kuitenkin selkeä yhteinen piirre: riittämätön henkilöstö, osaamisen puute, henkilöstön uupuminen sekä huono johtaminen.

Kiljunen muistutti, että tämän jälkeen eduskunta hyväksyi vanhuspalvelulain, jonka ongelmaksi kuitenkin jäi edelleen se, ettei henkilöstömitoitusta hyväksytty lakiin kokoomuksen vaatimuksesta.

– Lopulta tilanne kärjistyi uudelleen vuoden 2019 talvella vanhustenhoidon laiminlyöntien tullessa julkisuuteen, ja silloin ministeri Saarikko käynnisti vanhuspalveluiden selvittämisen ja toteutti akuuttitoimenpiteitä vanhuspalveluiden parantamiseksi.