Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Muokattu
A-
A+
Maitotilat Eläinten hyvinvointilaki tulee vahvistaa pikaisesti nykyisen valmistelun pohjalta, vaatii Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Maitovaltuuskunta. Nyt epävarmuus eläinten hyvinvointilaista huolestuttaa viljelijöitä.
Maitovaltuuskunnan mukaan nykymuotoisena valmisteltu eläinten hyvinvointilaki on tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen.
– Se sisältää eläinsuojelujärjestöjen nautojen pidolle esittämät vaatimukset. Vaatimukset on kirjattu lakiin tarkoituksenmukaiseen muotoon, jonka viljelijät voivat hyväksyä ja toteuttaa tilatasolla, puntaroi valtuuskunta.
Maitovaliokunnan puheenjohtaja Asko Miettinen kiittää valmisteltua lakia siitä, että se välttää näennäiset toimet, kuten jatkuvan juomaveden vaatimisen riippumatta eläimen fysiologisista tarpeista.
– Maatalouden normaalin rakennemuutoksen myötä pihattolehmien osuus kaikista lehmistä todennäköisesti tulee joka tapauksessa nousemaan lähes 90 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kivunlievityksen käyttäminen nupoutuksen yhteydessä ja parsinavettatiloilla eläinten jaloittelun lisääntyminen ovat konkreettisia toimia eläinten hyvinvoinnin eteen.
Miettinen muistuttaa, että mitä nopeammin laki saadaan voimaan, sitä nopeammin se hyödyttää eläinten hyvinvointia.
– Epävarmuus laista jäädyttää erityisesti tilatason peruskorjaamista, jolla aidosti parannetaan eläinten hyvinvointia. Jokainen lakiin kirjattu arkitodellisuudelle vieras vaatimus ohjaa resursseja pois hyvinvointia käytännössä eteenpäin vieviltä toimilta.
Myös lomitusuudistuksen keskenjääminen aiheuttaa huolta tiloilla.
Uudistuksen valmistelu olisi tuottanut kehittyneen järjestelmän, katsoo valtuuskunta.
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä muistuttaa, että lomitusjärjestelmä on osa maidontuottajien sosiaaliturvaa.
– Lomitusjärjestelmä ilmentää suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, kansalaisten tasaveroisuutta ja viranomaisen vastuuta palveluista. Maitovaltuuskunta vaatii tulevan hallituksen huolehtivan, että sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen ei romuta lomitusjärjestelmän perusrakennetta julkisena palveluna. On myös huolehdittava järjestelmän riittävästä rahoituksesta ja jatkumisesta.
Penttilä ja Miettinen toteavat, että viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
– Tilojen taloudelliset puskurit ovat perättäisten katovuosien jälkeen vähissä, ja samalla toimintaa olisi kehitettävä. Yhtälö on kestämätön. Toimiva lomitus on tuottajien jaksamisen peruspilari. Hyvinvoiva viljelijä on avain eläinten hyvinvointiin ja koko ruuantuotantoon kuluttajien lautasille ja maitolaseihin saakka.
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
KeskustaNyt
Suomenmaa
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
Mediakortti
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
POWERED BY ANYGRAAF
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Muokattu
A-
A+
Maitotilat Eläinten hyvinvointilaki tulee vahvistaa pikaisesti nykyisen valmistelun pohjalta, vaatii Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Maitovaltuuskunta. Nyt epävarmuus eläinten hyvinvointilaista huolestuttaa viljelijöitä.
Maitovaltuuskunnan mukaan nykymuotoisena valmisteltu eläinten hyvinvointilaki on tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen.
– Se sisältää eläinsuojelujärjestöjen nautojen pidolle esittämät vaatimukset. Vaatimukset on kirjattu lakiin tarkoituksenmukaiseen muotoon, jonka viljelijät voivat hyväksyä ja toteuttaa tilatasolla, puntaroi valtuuskunta.
Maitovaliokunnan puheenjohtaja Asko Miettinen kiittää valmisteltua lakia siitä, että se välttää näennäiset toimet, kuten jatkuvan juomaveden vaatimisen riippumatta eläimen fysiologisista tarpeista.
– Maatalouden normaalin rakennemuutoksen myötä pihattolehmien osuus kaikista lehmistä todennäköisesti tulee joka tapauksessa nousemaan lähes 90 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kivunlievityksen käyttäminen nupoutuksen yhteydessä ja parsinavettatiloilla eläinten jaloittelun lisääntyminen ovat konkreettisia toimia eläinten hyvinvoinnin eteen.
Miettinen muistuttaa, että mitä nopeammin laki saadaan voimaan, sitä nopeammin se hyödyttää eläinten hyvinvointia.
– Epävarmuus laista jäädyttää erityisesti tilatason peruskorjaamista, jolla aidosti parannetaan eläinten hyvinvointia. Jokainen lakiin kirjattu arkitodellisuudelle vieras vaatimus ohjaa resursseja pois hyvinvointia käytännössä eteenpäin vieviltä toimilta.
Myös lomitusuudistuksen keskenjääminen aiheuttaa huolta tiloilla.
Uudistuksen valmistelu olisi tuottanut kehittyneen järjestelmän, katsoo valtuuskunta.
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä muistuttaa, että lomitusjärjestelmä on osa maidontuottajien sosiaaliturvaa.
– Lomitusjärjestelmä ilmentää suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, kansalaisten tasaveroisuutta ja viranomaisen vastuuta palveluista. Maitovaltuuskunta vaatii tulevan hallituksen huolehtivan, että sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen ei romuta lomitusjärjestelmän perusrakennetta julkisena palveluna. On myös huolehdittava järjestelmän riittävästä rahoituksesta ja jatkumisesta.
Penttilä ja Miettinen toteavat, että viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
– Tilojen taloudelliset puskurit ovat perättäisten katovuosien jälkeen vähissä, ja samalla toimintaa olisi kehitettävä. Yhtälö on kestämätön. Toimiva lomitus on tuottajien jaksamisen peruspilari. Hyvinvoiva viljelijä on avain eläinten hyvinvointiin ja koko ruuantuotantoon kuluttajien lautasille ja maitolaseihin saakka.
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
Suomenmaa
Toimitus suosittelee
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Mielipide
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
Mediakortti
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Muokattu
A-
A+
Maitotilat Eläinten hyvinvointilaki tulee vahvistaa pikaisesti nykyisen valmistelun pohjalta, vaatii Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Maitovaltuuskunta. Nyt epävarmuus eläinten hyvinvointilaista huolestuttaa viljelijöitä.
Maitovaltuuskunnan mukaan nykymuotoisena valmisteltu eläinten hyvinvointilaki on tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen.
– Se sisältää eläinsuojelujärjestöjen nautojen pidolle esittämät vaatimukset. Vaatimukset on kirjattu lakiin tarkoituksenmukaiseen muotoon, jonka viljelijät voivat hyväksyä ja toteuttaa tilatasolla, puntaroi valtuuskunta.
Maitovaliokunnan puheenjohtaja Asko Miettinen kiittää valmisteltua lakia siitä, että se välttää näennäiset toimet, kuten jatkuvan juomaveden vaatimisen riippumatta eläimen fysiologisista tarpeista.
– Maatalouden normaalin rakennemuutoksen myötä pihattolehmien osuus kaikista lehmistä todennäköisesti tulee joka tapauksessa nousemaan lähes 90 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kivunlievityksen käyttäminen nupoutuksen yhteydessä ja parsinavettatiloilla eläinten jaloittelun lisääntyminen ovat konkreettisia toimia eläinten hyvinvoinnin eteen.
Miettinen muistuttaa, että mitä nopeammin laki saadaan voimaan, sitä nopeammin se hyödyttää eläinten hyvinvointia.
– Epävarmuus laista jäädyttää erityisesti tilatason peruskorjaamista, jolla aidosti parannetaan eläinten hyvinvointia. Jokainen lakiin kirjattu arkitodellisuudelle vieras vaatimus ohjaa resursseja pois hyvinvointia käytännössä eteenpäin vieviltä toimilta.
Myös lomitusuudistuksen keskenjääminen aiheuttaa huolta tiloilla.
Uudistuksen valmistelu olisi tuottanut kehittyneen järjestelmän, katsoo valtuuskunta.
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä muistuttaa, että lomitusjärjestelmä on osa maidontuottajien sosiaaliturvaa.
– Lomitusjärjestelmä ilmentää suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, kansalaisten tasaveroisuutta ja viranomaisen vastuuta palveluista. Maitovaltuuskunta vaatii tulevan hallituksen huolehtivan, että sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen ei romuta lomitusjärjestelmän perusrakennetta julkisena palveluna. On myös huolehdittava järjestelmän riittävästä rahoituksesta ja jatkumisesta.
Penttilä ja Miettinen toteavat, että viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
– Tilojen taloudelliset puskurit ovat perättäisten katovuosien jälkeen vähissä, ja samalla toimintaa olisi kehitettävä. Yhtälö on kestämätön. Toimiva lomitus on tuottajien jaksamisen peruspilari. Hyvinvoiva viljelijä on avain eläinten hyvinvointiin ja koko ruuantuotantoon kuluttajien lautasille ja maitolaseihin saakka.
Maitovaltuuskunnan mukaan viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.
Maiju Torvinen
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
Suomenmaa
Toimitus suosittelee
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Mielipide
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
Mediakortti
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF