Maatalous väisti koronan ensi-iskun – MTK:n Juha Marttila arvioi ongelmien kasaantuvan syksyyn
Koronakriisi on iskenyt yhteiskuntaan sen koko leveydeltä.
Jotkut alat se syöksi vaikeaan ahdinkoon heti. Toisilla vaikutukset alkavat tuntua vasta myöhemmin.
Maatalous kuuluu pääosin jälkimmäisiin. Maa- ja metsätalouden keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Juha Marttila pitää tärkeimpänä, että maatalousyrittäjät ovat toistaiseksi pysyneet hyvin terveinä.
– Elintarviketeollisuudessa, logistiikassa ja koko ruokaketjussa tilanne on pysynyt hallinnassa.
Marttilan mukaan tällä hetkellä ketju toimii ja pyörät pyörivät.
– Kauhuskenaario on, että vaikkapa teurastamo tai meijeri tai pahimmassa tapauksessa useampia menisi kiinni, niin kuin vaikkapa USA:ssa on käynyt.
Marttila arvioi, että tärkeimmässä on toistaiseksi onnistuttu.
– Toki markkinoilla tulee vaikeuksia niin ruoka- kuin metsäpuolellekin.
Ruokamarkkinoilta tulee Marttilan mukaan huonoja signaaleja koko ajan.
Viennin puolella on ongelmia, ja vaikka kotimaassa suomalaisen ruuan arvostus on huipussaan ja päivittäistavarakaupassa kauppa käy, suurkeittiöt, lounaspaikat ja ravintolat ovat kiinni.
– Aina kun tällainen rakenteellinen shokki tulee, se tulee näkymään yritysten ja vähitellen myös maatilojen kannattavuudessa.
Kun tämä yhdistyy kuluttajan alenevaan ostovoimaan, ensi syksyyn ja tulevalle talvelle voi Marttilan mukaan ennakoida isoja ongelmia.
Siksi julkisen vallan pitäisi Marttilan mielestä säilyttää reagointikykynsä sinne asti. Mutkia matkaan voi tulla vielä muualtakin.
– Kun taivasalla toimitaan, kukapa tässä vaiheessa osaa sanoa kesän säitäkään, Marttila pohtii
.
Suurimmassa osassa maatiloja edetään Marttilan mukaan kohti kesäkautta kuitenkin normaalisti.
Huolta aiheuttaa kuitenkin yhä kausityövoiman saatavuus. Marttila muistuttaa, että maaseudun työtehtävissä on ollut noin 16 000 ulkomaalaista kausityöntekijää.
– Kyllä yrittäjillä on edelleen iso epävarmuus ja huoli siitä, mistä saadaan työvoimaa.
Kausityövoimaa tulee nykyisin varsinkin Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Aasiasta.
– Ennen oli paljon Baltiasta ja Puolasta, mutta nykyisin tämä alue menee enemmän Saksan markkinoille.
Marttilan mukaan kausityöntekijöitä on joka kesä Saksassa noin 300 000 ja Ranskassakin noin 200 000. Liikkeellä on joka vuosi ehkä noin miljoona ihmistä.
– Tämä on koko Länsi-Eurooppaa koskettava ongelma. Ja jos tässä työvoimapolitiikassa epäonnistutaan, niin se näkyy laajemminkin markkinoilla.
Marttilan mukaan maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt kyselyt ja listat 1500 avainhenkilön saamiseksi maahan, ja prosessi on käynnissä.
– Mutta sen lisäksi on vielä iso operaatio, miten saadaan aktivoitua kotimaista työvoimaa.
Normaalikesänä työvoimaa ei saa kotimaasta. Nyt yhtälö on Marttilan mukaan teoriassa helppo, mutta käytännössä vaikea. Lomautettuna on paljon väkeä.
Toisaalta harjaantumattomien työntekijöiden palkkaamiseen liittyy riskejä. MTK on vaatinut valtiolta toimia palkkaamisen helpottamiseksi.
– Miten tilanne kehittyy, on iso kysymys erityisesti marja- ja vihannespuolella.
Erityistä harmia korona tuo tiloille, joilla on liitännäistoimintaa, kuten matkailua, suoramyyntiä ravintoloihin, ravintolatoimintaa, juhlapaikkoja tai pitopalvelua.
– Heti kun tämä koronakriisi tuli päälle, tilauskirjat tyhjenivät. Tämä on se puoli, joka otti kovan iskun vastaan heti.
Marttilan mukaan alkuvaiheessa maatalouden liitännäiselinkeinot jäivät todella pahasti paitsioon yritystukijärjestelmän rakenteen vuoksi. Nyt ensiapua on kuitenkin onneksi saatu.
– Prosessi on käynnissä, että maaseuturahoituksen puolelta tulisi myös tukea näille toimijoille, Marttila toteaa.