Maahanmuuttajatyttö ohjataan usein hoiva-alalle riippumatta siitä, mitä hän itse haluaa, selviää väitöskirjasta
Maahanmuuttotaustaisten tyttöjen koulutusvalinnat ovat kantaväestöä rajoitetummat, selviää tuoreesta väitöskirjasta.
Marja-Liisa Mäkelän kasvatustieteellinen tutkimus paljastaa, että maahanmuuttotaustaiset tytöt joutuvat käymään moninaisia neuvotteluja opettajien, ohjaajien ja perheenjäsenten kanssa toisen asteen koulutusvalinnasta.
– Neuvotteluja värittävät niin kulttuuriset, etniset, uskonnolliset kuin myös sukupuoleen sidotut teemat sekä niihin liittyvät odotukset ja roolit, jotka rajoittavat ja ohjaavat koulutusvalintoja, Mäkelä kertoo tiedotteessa.
Mäkelän mukaan monet maahanmuuttotaustaiset tytöt ohjataan hoito- ja hoiva-alalle riippumatta siitä, mitä tyttö itse haluaa.
– On huolestuttavaa, että osa koulujen opettajista ja opinto-ohjaajista näkee maahanmuuttotaustaisen tytön edelleen yksinomaan hänen etnisen taustan ja sukupuolen stereotyyppisenä yhdistelmänä, joka ikään kuin ilmentää ”luonnollista hoivaajaa”, Mäkelä sanoo.
Virallisten tilastojen mukaan maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät kouluttaudu yhtä korkealle kuin valtaväestön nuoret.
Mäkelän mukaan tästä syystä on tärkeää tarkastella, miltä ensimmäinen koulusiirtymä näyttää maahanmuuttotaustaisten nuorten silmin ja minkälaisiksi he kokevat omat mahdollisuutensa kouluttautua Suomessa.