Listataanko lobbarit rekisteriin? Asiaa selvitetään seuraavaksi parlamentaarisessa työryhmässä
Mahdollisen lobbarirekisterin perustamista selvitellään seuraavaksi parlamentaarisessa työryhmässä.
Asiasta päätettiin keskiviikkona eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) tapaamisessa. Parlamentaarisen työryhmän jäseniä ei ole vielä nimetty.
Kevään vaalien vuoksi eduskunta istuu enää maaliskuulle, joten on hyvinkin mahdollista, ettei rekisterin perustamisesta tehdä päätöstä tällä vaalikaudella.
Avoimuusrekisteriksi kutsutun lobbarirekisterin perustamista Suomeen on valmisteltu jo jonkin aikaa. Lokakuussa valmistui Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden laatima raportti eri maissa käytössä olevista rekisterimalleista.
Selvityksen mukaan lobbauksen sääntelyssä ei ole yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa ratkaisua, vaan rekisteri pitää sovittaa aina siihen ympäristöön, jossa päätöksentekoa on tarkoitus säännellä.
– Lobbarirekisterin tavoite on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen, selvityksessä arvioitiin.
Tutkijat vertasivat EU:n, Irlannin, Britannian, Itävallan ja Yhdysvaltojen rekisterikäytäntöjä. Suppein lobbauksen määritelmä löytyi Britanniasta ja laajin Irlannista, jossa määritelmä kattaa lähes kaiken yhteydenpidon useimpiin päätöksentekijöihin.
Mahdollisen lobbausrekisterin tarve on noussut esiin viime vuosina. Köydenvetoa on käyty esimerkiksi eduskunnan vierailijatietojen luovuttamisesta. Nykyään vierailijatiedot on mahdollista saada pyynnöstä.
Eduskunnan valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden nimet puolestaan selviävät valiokuntien asiakirjoista.