Linnassa juhlitaan ympäristöteemalla – Mänty tervehtii koivua, kun havukuitupohjaisessa puvussa edustava Marisanna Jarva kättelee koivuasua kantavaa Jenni Haukiota
Presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton tämän vuoden teemaksi on valittu ympäristö.
Se on huomioitu muun muassa tarjoiltavassa ruuassa. Pöytä katetaan pääasiassa lähi- ja luomuruualla.
Ympäristöteeman on osa kutsuvieraista napannut myös asunsa innoittajaksi.
Yksi heistä on keskustan kainuulainen kansanedustaja Marisanna Jarva, joka juhlii linnassa pitkäkuituisesta havuselluloosapohjaisesta Arbron-tekstiilikuitukankaasta valmistetussa iltapuvussa.
Kankaan pääraaka-aineena on Aalto-yliopiston kehittämä kuitutuote, jota KaiCell Fibers suunnittelee ryhtyvänsä valmistamaan selluloosan jatkojalosteena Paltamoon kaavaillussa biojalostamossa.
Tuote on kuitenkin vasta kehittelyasteella, joten Jarvan puku on eräänlainen pilotti.
Jarva keksi idea puupohjaisesta puvusta jo kesä llä. Hän tiesi, että havupuukuitukankaasta on tehty pieni koekappale.
– Aloin miettiä, pystyisiköhän sitä jo valmistamaan riittävää määrää iltapuvun materiaaliksi. Ajattelin, että olisi hienoa tuoda esille tällainen oman maakunnan erikoinen puutuote, hän kertoo.
Jarva otti yhteyttä KaiCell Fibersiin, jossa suhtauduttiin avoimesti kansanedustajan ehdotukseen. Lyhyen selvityksen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että asia kannattaa toteuttaa.
Kankaan valmisti espoolainen Kultavilla. Sen suunnittelusta ja värjäyksestä vastasi Pia Leppänen-Keränen. Itse puvun suunnitteli ja toteutti kainuulaislähtöinen, nykyisin haukiputaalainen Maija Kumpula, jonka käsistä Jarvan edellisetkin linnanjuhlamekot ovat peräisin.
Lopputulos on kaikin puolin onnistunut.
– Juhlapuku on hyvänä osoituksena siitä, että Arbron-pohjainen tekstiili on käytännössä toimiva, KaiCell Fibersin tiedotteessa iloitaan.
Pukuprojektin perusteella on voitu todeta, että kangas käyttäytyy erinomaisesti ja soveltuu hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Jarva on ollut mukana asunsa luomisen kaikissa vaiheissa.
– Oli hienoa saada seurata puvun valmistumista, hän sanoo.
Erityisen hienoa hänestä on astella itsenäisyyspäivänä presidentin linnaan asussa, jolla on paitsi sanoma myös tarina.
– Puvullani haluan kertoa, että puunkäyttö on osa ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, ei osa ongelmaa.
Puulla voidaan korvata enemmän ympäristöä haittaavia raaka-aineita kuten esimerkiksi rikkihiiltä viskoosituotannossa tai puuvillaa, jonka kasvattaminen vie paljon vettä sekä vaatii runsaasti ruuan tuotantoon soveltuvaa peltomaata.
Selluloosatekstiili on myös osoitus siitä, että puu taipuu moneksi.
– Mitä enemmän puuta hyödynnetään, sitä enemmän sitä kasvatetaan ja sitä suuremmaksi sen muodostama hiilinielu kasvaa, kun jatkossakin huolehditaan, että puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Puutuotteet omalta osaltaan toimivat hiilivarastona, Jarva huomauttaa.
Hän viittaa Luonnonvarakeskuksen selvitykseen, jonka mukaan 70 prosenttia metsiin sitoutuneesta hiilestä purkautuu metsän hajoamisessa ja metsäpaloissa.
– Siksi on tärkeää, että puu käytetään tuotteina ennen kuin hiili vapautuu. Tämä unohtuu usein nykyisessä keskustelussa, jossa ajatellaan, että vain hakkuiden vähentäminen olisi tehokkain keino ilmaston kannalta
Jarvan puvun väreissä ja kuviossa näkyy kainuulainen maisema, metsän vihreys ja Oulujärven sini.
Puku kertoo myös maakunnan vanhasta tervantuotantohistoriasta.
– Terva on Suomen ensimmäinen vientituote. Puusta on saatu leipää sieltä saakka. Myös tulevaisuudessa meidän pitää jalostaa siitä uusia vientituotteita. Hoidella puu taimesta lopputuotteeksi täällä paikanpäällä, Jarva painottaa.
Kainuun kansanedustaja odottaa tulevaa juhlaa hyvällä mielellä. Erityisen jännittävä hetki koetaan, kun mänty tervehtii koivua. Rouva Jenni Haukion puku on nimittäin valmistettu koivusta.
– Tämä on tietysti sattumaa, en voinut tietää siitä etukäteen. On hienoa, että aiheesta on jo nyt syntynyt ja kehkeytyy vielä lisää mielenkiintoisia keskusteluja, Jarva uskoo.