Liikenneministeri Berner: Helsinki–Tallinna-rautatietunneli yhdistäisi arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen
Helsinki–Tallinna-rautatietunneli voisi olla merkittävä hanke koko Suomen ja Euroopan kannalta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
– Yhdessä Rail Baltica -rautatiehankkeen ja Jäämeren radan kanssa Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen, ministeri näkee.
Berner korostaa, että arktisen alueen merkitys kasvaa niin pohjoismaiden kuin EU:nkin kannalta.
Hänen mukaansa toimivat liikenneyhteydet ovat edellytys artisen alueen kestävälle kehittymiselle ja kasvulle.
Tällä hetkellä tunnelihankkeen keskeisiin kysymyksiin kuuluu se, voitaisiinko tunneli saada toimimaan kannattavasti.
Sen kustannusarviot ovat vaihdelleet 9:stä 15:een miljardiin euroon.
Junamatka Helsingin ja Tallinnan välillä kestäisi tunnelia pitkin noin puoli tuntia.
Hanketta saattaisi olla mahdollista nopeuttaa selvästi, jos se tehtäisiin yksityisellä rahoituksella.
Jos tunneli päätetään tehdä, sen rakentamisen voisi alkaa noin vuonna 2025 ja liikennöinti alkaisi 2030-luvulla.
Hanketta saattaisi olla mahdollista nopeuttaa selvästi, jos se tehtäisiin yksityisellä rahoituksella.
Vertailukohdaksi tunnelille on nostettu esiin Englannin kanaalin alittava Eurotunnel sekä Ruotsin ja Tanskan välillä kulkeva Juutinrauman silta.
Suomenlahden alittavan tunnelin kannattajat ovat muistuttaneet, että vuonna 2000 valmistunut Juutinrauman silta teki Kööpenhaminan ja Malmön alueesta Pohjoismaiden talousmoottorin.
Soraäänet ovat sitä vastoin korostaneet, että Helsinki ja Tallinna ovat syrjäisempiä ja väestöpohjaltaan pienempiä kuin Englannin kanaalin ja Juutinrauman lähialueet.
Maaperätutkimuksissa on aiemmin havaittu, että Suomen peruskallio jatkuu Suomenlahden alla melko yhtenäisenä Viron rannikolle asti.
Peruskallio on tunnelien rakentamisen kannalta otollista. Tallinnan edustalla peruskallio kuitenkin laskee syvemmälle, ja sen päällä on vettä läpäisevä hiekkakiveä.
Ongelma saattaisivat olla myös Suomenlahden merenpohjassa olevat hiekan ja saven täyttämät laaksot, jotka eivät ole kivettyneet.
Aiemmin on arvioitu, että tunnelin pitäisi laaksojen kohdalla painua melko syvälle.