Leppä esitteli Suomen tavoitteita Euroopan parlamentille – "Jäsenmaiden ja viljelijöiden erilaiset tarpeet huomioitava"
EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksessa on huomioitava jäsenmaiden ja alueiden erilaiset olosuhteet ja tarpeet, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).
Leppä esitteli maanantaina Brysselissä Euroopan parlamentin ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuuden valiokunnalle Suomen puheenjohtajuuskauden prioriteetteja.
Ministeri painotti, että CAP:n uusi vihreä arkkitehtuuri lisää pakollisia ympäristötoimenpiteitä ja lisäksi antaa jäsenmaille mahdollisuuden laatia kansallisia ympäristötoimia ensimmäisen ja toisen pilarin alla. Näin saadaan myös käyttöön ympäristö- ja ilmastotoimia, jotka ovat tehokkaita juuri siellä, missä niitä tehdään, Leppä sanoi.
Leppä kertoi valiokunnalle, että ilmastokysymyksissä Suomi pyrkii saavuttamaan yhteisymmärryksen EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Ministeri vakuutti, että Suomen puheenjohtajakaudella tullaan tekemään töitä myös luonnon monimuotoisuuden kadon hidastamiseksi.
Maatalous- ja kalastusneuvoston keskeisenä aiheena on Suomen puheenjohtajakaudella yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus. Lepän mukaan CAP-uudistuksen ja rahoituskehyksen tulee olla tasapainossa.
Leppä kertoi, että EU:n maatalousministereiden epävirallinen kokous Helsingissä syyskuussa keskittyy maaperän hiilensidontaan maataloudessa.
– Tämä on tärkeä teema, kun ajatellaan viljelijöiden mahdollisuutta panostaa ilmastotoimiin, Leppä sanoi.
Leppä nosti esiin myös viime maatalousneuvostossa paljon keskustelua herättäneen kauppasopimuksen EU:n ja Mercosurin välillä.
– Kyseessä on erittäin merkittävä sopimus. Sopimuksen vaikutuksiin liittyy kuitenkin huolia niin herkkiin maataloustuotteisiin kuin kestävyysnäkökohtiin liittyen. Nämä huolet ymmärrän hyvin. Pidänkin tärkeänä, että Mercosur-sopimus pitää sisällään kestävää kehitystä koskevan luvun. Samoin Pariisin ilmastosopimus sekä EU:lle tärkeä varovaisuusperiaate ovat sopimuksessa mukana.
Lepän mukaan Mercosurin, kuten muidenkin kansainvälisten kauppasopimusten, turvalausekkeiden tarkoituksena on taata kuluttajien luottamus elintarvikkeiden turvallisuuteen. EU:n eläin- ja kasvinterveyden tila ei saa heiketä.