Lasse Hautala haluaisi lopettaa maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelun – "Kiistely vie vain voimia tärkeämmiltä asioilta"

– Siinä ihan laskettelurinteen lähellä, opastaa kauhajokinen kansanedustaja Lasse Hautala vieraita puhelimessa ennen suunniteltua haastattelutuokiota.

Saapuminen määränpäähän todistaa edustajan puheet paikkansapitäviksi. Vaikka ollaan keskellä Pohjanmaan syvimpiä lakeuksia, kohoaa maaperä merkittävästi muutama kilometri Kauhajoen keskustan ulkopuolella.

Paikallinen hiihtokeskus on täällä voitu tehdä ihan oikeaan rinteeseen, ei mihinkään keinotekoisesti kasattuun nyppylään.

Samassa rinteessä sijaitsee Hautalan perheen asuttama hulppea hirsitalo.

– Tuosta suoraan ne meidän pojat pukkaavat lumien aikana itsensä sukset jalassa, viittaa neljän pojan isä laskettelurinteeseen päin.

Vaikka asuinrakennus tuli aikanaan Hautalan omistukseen kaupan myötä, ei isäntä malta olla mainitsematta myös omaa ja perheensä panosta asuinympäristön siistimisessä nykyiseen kuntoon.

– Aika monta kiveä ja kantoa on käännetty näiden nurmikoiden ja istutusten alta pois. Kiviaitakin on kasattu pelkästään omalta tontilta kerätyistä kivistä, hän esittelee.

Pohjanmaalla osataan yhdistää voimat kökkä- eli talkoohengessä myös naapurien kesken, kun tarve niin vaatii.

Lasse Hautala vakuuttaa, että edes tievalaistusta tai -päällystystä ei ole tehty kaupungin piikkiin, vaikka tien varrella asuu valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja.

– Näiden asioiden kanssa pitää olla tarkkana, ettei tule sanomista. Yhdessä naapureiden kanssa me otimme näihin hankkeisiin lainan, jota on sitten makseltu pois.

Yhdestä merkittävästä tittelistä Hautala on nykyisen asuinpaikan myötä joutunut luopumaan. Kun maatilan kasvatti asutti aiemmin kotitilaansa, luki CV:ssä ammatin kohdalla maanviljelijä. Tänä päivänä viljelystä voi puhua korkeintaan satunnaisena harrastuksena.

– Kotitilukset ovat sopimuksen mukaan nykyään viralliselta statukseltaan kosteikkoja. Enpä oikein enää maanviljelijän titteliä kehtaa itsestäni käyttää, mies naurahtaa asiasta kysyttäessä.

Enpä oikein enää maanviljelijän titteliä kehtaa itsestäni käyttää.

Aktiiviviljelijän elämä jäi taakse jo oikeastaan siinä vaiheessa, kun Lasse Hautala lähti europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken erityisavustajaksi Brysseliin.

Suomi oli juuri liittynyt Euroopan unionin jäseneksi, ja Kauhajoen maaseutuasiamies pääsi seuraamaan työskentelyä direktiivien taustalla ihan aitiopaikalta.

– Lähdin, kun Kyösti pyysi. Kyllä se hienoa ja opettavaista aikaa oli, hän muistelee.

Hautala sanoo oppineensa Brysselissä ymmärtämään erityisesti isompien EU-kokonaisuuksien merkityksen erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Pääsin ihan sisältä päin näkemään, mitä esimerkiksi erilaisilla ohjelmakausilla tarkoitetaan ja miten asioita niiden sisällä viedään eteenpäin.

Viiden vuoden mittainen Eurooppa-politiikan ”korkeakoulu” toimi sen verran hyvänä ponnahduslautana, että kotimaahan palannut Lasse Hautala ponkaisi ensiyrittämällä läpi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Seuraavissa eli vuoden 2007 vaaleissa Hautalan kohtalona oli jäädä yli 5 500 äänellä ensimmäiselle varasijalle keskustan Vaasan vaalipiirin listalta.

Mies itse ei kokenut putoamistaan epäonnistumiseksi vaan pikemminkin osoitukseksi poliittisten asetelmien armottomuudesta.

– Mietaa (Juha Mieto) tuli silloin uutena nimenä mukaan. Kilpailu oli meidän vaalipiirissämme erityisen kovaa, kun niissä vaaleissa tippui istuvista keskustaedustajista sellaisiakin kokeneita nimiä kuin Aulis Ranta-Muotio ja Jukka Vihriälä.

Kohtalo puuttui peliin kesken vaalikauden vuonna 2009, kun Susanna Haapoja kuoli äkillisesti ja keskustan varaedustajalle avautui mahdollisuus paluuseen Arkadianmäelle.

Hautala mieli kuitenkin samaan aikaan comebackia myös Brysseliin, tällä kertaa europarlamentin jäseneksi.

– Halusin miettiä päätöstäni eurovaalien yli. Tulos oli todella hyvä, yli 31 000 ääntä, mutta riitti vain varasijaan. Niinpä palasin sitten parin vuoden tauon jälkeen eduskuntatyöhön, hän kertaa tuolloisia käänteitä.

Vuodesta 2009 alkaen Lasse Hautala on istunut eduskunnassa yhtäjaksoisesti, eli kokemusta on kertynyt jo neljältä eri vaalikaudelta.

Hautalan persoona tai edesottamukset eivät tuona aikana ole juuri valtakunnallista uutiskynnystä ylittäneet.

Tviitit eivät sinkoile jokaisen mahdollisen uutisentyngän tiimoilta, ja maakuntalehdissä tai omilla nettisivuillaan mies ottaa kolumnin muodossa kantaa yleensä vain silloin, kun asia on tarpeeksi painavaa laatua.

Moni politiikkaa aktiivisesti seuraava saattaakin kysyä, että kuka ihmeen Lasse Hautala?

– Olen ihan tämmöinen perusrauhallinen ja yhteistyökykyinen kaveri. Elänyt sen verran säntillistä elämää, että ei ole huolittu iltapäivälehtien lööppeihin. En muista, milloin olisin viimeksi saanut edes ylinopeussakon, hän naureskelee arvioidessaan itseään.

En muista, milloin olisin viimeksi saanut edes ylinopeussakon.

Mutta siellä tärkeimmässä eli omassa vaalipiirissä mies on opittu jo tuntemaan. Tyyli puree pohjalaisiin, ja maakunnan ihmisten osoittamasta luottamuksesta kertoo äänimäärän tasainen kasvu vaali vaalilta.

Ääniä ei ole kalasteltu massiivisilla some-kampanjoilla, muille ehdokkaille räyhäämällä tai pelkästään yhden asian puolesta ratsastamalla.

– Pidän itseäni yleispoliitikkona. Maatalous, yrittäjyys, maanpuolustus ja turvallisuusasiat ovat erityisen lähellä sydäntä. Eli pohjalaisuus näkyy omissa arvoissani vahvasti. Valtaosa äänestäjistäni on ihan tästä Kauhajoelta ja lähiseudulta, Hautala tiedostaa.

Lasse Hautalan tapa tehdä politiikkaa perustuu ihmisten kasvotusten tapaamisen lisäksi myös laajaan verkostoitumiseen.

Kansanedustajan työ tuo luontevalla tavalla omat kontaktinsa eri suuntiin, mutta Kauhajoen mies on ottanut vastuuta myös monista muista luottamustehtävistä.

Olipa kyseessä sitten valtakunnallinen (Kuntaliitto, Finnvera) tai maakunnallinen (Ilkka-yhtymä, Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa), verkostojen merkitystä ei voi Hautalan mukaan väheksyä.

– Hallintoneuvoston jäsenenä pääsee seuraamaan läheltä eri alojen ajankohtaisia asioita. Päättäjä saa sieltä arvokasta tietoa esimerkiksi yritysmaailman ongelmista tai kaupan alalla meneillään olevasta kehityksestä.

Vahva pohjalaistausta vaikuttaa luonnollisesti siihen, että Lasse Hautala ei ujostele nostaa esiin oman kotiseutunsa elinvoimaisuutta.

– Maakuntauudistus on meille ehkä siinä mielessä helpompi toteuttaa, että Etelä-Pohjanmaa on jo valmiiksi yhtenäinen maakunta. Mitään keinotekoisia yhdistämisiä ei tarvitse tehdä.

– Myös Maaseutuviraston sijoittuminen Seinäjoelle osoittaa, että alueellistaminen on mahdollista, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on muutenkin asia, josta Hautala haluaisi poliittisessa keskustelussa mitä pikimmiten päästävän eroon.

– Molempia tarvitaan, mutta kiistely vie vain voimia tärkeämmiltä asioilta. Vaikka pääkaupunkiseutu kasvaa koko ajan, niin esimerkiksi asuntojen hinnat ovat siellä karanneet käsistä jo aikoja sitten. Tavallisilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa asua kohtuullisen etäisyyden päässä keskustasta, hän arvioi.

Muuttoliike on Hautalan mukaan siinä mielessä väistämätön tosiasia, että keskittymiseltä ei voi välttyä edes alueiden sisällä.

Esimerkiksi Pohjanmaalla maatalouden raju murros on vaikuttanut vahvaan alkutuotantoon perustuvan maakunnan elinkeinorakenteeseen jo pitemmän aikaa.

– Väestö pakkautuu täälläkin muun maan tavoin isoimpaan keskukseen eli Seinäjoelle. Edes Kauhajoki ei ole väestöltään kasvava kaupunki, vaikka elinkeinoelämällä menee hyvin ja pienyrityksiä riittää.

Paikallisista pienyrityksistä Lasse Hautala haluaa nostaa esiin erityisesti kaksi menestystarinaa.

– Isojoen Konehallin eli IKH:n pääpaikka on edelleen täällä Kauhajoella, vaikka toimipaikkoja alkaa olla jo ympäri maata. Sairaaloille vaihdettavia imupusseja valmistava Serres puolestaan on noussut omalla toimialallaan jo maailman kärkiluokkaan.

– Jos tämmöisiä hienoja tarinoita saadaan lisää, niin kyllä maaseudulla elämää on jatkossakin.

Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 15.12. Lehden voi tilata täältä .